Tänään kävin kirpakassa pakkassäässä hiihtämässä pitkästä aikaa kunnon hiihtolenkin perskalla. Tuli hiihdettyä sitten kohtuullisen reippaasti. En oikein tiedä miksi perinteistä en pysty koskaan hiihtää rauhallisesti. No joka tapauksessa hiihto tuntui oikein hyvältä pientä jalkojen jäykkyyttä lukuunottamatta. Oli sellainen tekemisen meininki.
Ainut ikävä asia oli, kun varpaani palellutin kunnolla. Kyllä minä mieleni siitä niin pahoitin =) Oikein kunnolla pakotteli varpaita pitkän aikaa kun ne hiljalleen alkoi lämmetä.
Sitten tuli lenkin jälkeen vielä netistä selailtua erilaisia videoita triathloniin liittyen. Mukava katsella erilaisia triathloniin liittyviä kisa, tekniikka tai harjoittelu videoita. Pari videota jäi mieleen tänään.
Ensiks tämä video, jossa Hawain ironmanin suorittaja kuvasi kisan omasta perspektiivista. Ilmeisesti olkapää kameralla. Ihan mielenkiintoinen vaihtelu normaali kisakoostevideoihin.
Toisena videona tämä kahden naisen viimeisten satojen metrien matkan taistelu itseä ja toista vastaan. Ihan käsittämätöntä kuinka ihminen voi jatkaa matkaa vaikka kuinka on rikki. Hurja klippi, laittaa miettimään kaksi kertaa ennenkuin pitkälle matkalle ilmoittautuu =)
Käsittämätön toi toinen video, pistää todellakin miettimään mitä tästä oikeesti tulee...
VastaaPoista