Näytetään tekstit, joissa on tunniste akiles. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste akiles. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. toukokuuta 2016

Kestää kestää (sormet ristissä)

Hieman yli neljä viikkoa tuli juoksemattomuuden aikaa. Pitkältä tuntui olla juoksematta ja akiles oli edelleen hieman "kipeä", joten jos kesän päätavoite ei lähenisi niin hirvittävän kovaa vauhtia olisin vieläkin jatkanut juoksulakossa. Heinäkuun alkuun on kuitenkin niin vähän aikaa niin pienellä riskillä on mentävä.

8.5 sunnuntaina kävin ensimmäisen juoksulenkin. Noin 4,5 km kevyt lenkki jossa tunnustelin miten jalka reagoi. Ensimmäisen 500 metrin matkalla akileksessa oli yllättävän paljon kivun tuntemusta ja meinasin jo kääntyä pois, mutta sitten se rauhottui ja loppumatka menikin ihan ok. Oli siellä loppumatkastakin vielä pienempiä paineen/venytyksen tuntemuksia mutta ei missääntapauksessa kivuksi luokiteltavia ja tuntemukset ei voimistunut. Seuraavana päivänä ei akiles ollut normaalia arempi joten uskalsin ottaa ohjelmaan kevyitä juoksulenkkejä.

Nyt 8.5 - 16.5 välisenä aikana olen juossut viisi lyhyttä juoksulenkkiä (noin 4,5-7 km). Vauhdit olleet maltillisia ja eilen otin hieman reippaampaa. Eilen juoksin 6,5 km keskivauhdin ollessa 5:07 min/km, eli 3:35 maratonvauhtia, sykkeet pysyi hyvin hallinnassa aerobisella kynnyksellä ja muutenkin tuntemus oli ihan hyvä. Jäi lenkistä olo että olisi tuota vauhtia voinut hyvinkin jatkaa vielä pitempään.

Juoksuaskelta olen tietoisesti muuttanut hieman vähemmän pohkeita rasittavaksi. Aikaisemmin olen askeltanut ehkä turhankin päkiä voittoisesti ja käyttänyt ponnistuksessa pohkeita voimakkaasti. Nyt kokeilen keskiaskellusta ja ponnistamisen jätän vähemmälle. Katsotaan mitä asioita juoksutyylin muutos sitten tuo tullessaan.

Mutta jokatapauksessa hieman positiivisemmalta tilanne vaikuttaa kuin puolitoista viikkoa sitten. Vielä tästä jonkinlaiseen juoksukuntoon päästään ennen Frankfurtin kisaa =)

tiistai 3. toukokuuta 2016

Akilesvaivaa ja kuntouttamista

Vasemman jalan akilesjänne kipeytyi reilu kolme viikkoa sitten. Tarkalleen 9.4 illalla. Sen jälkeen en ole juokssut ollenkaan. Lähtötilanne oli että ensimmäiset kaksi päivää akiles oli niin kipeä että ei juuri kävellä pystynyt, nyt kolmen viikon kohdalla kävely sujuu ilman kivun tuntemuksia ja jumppaa pystyy tekemään, mutta yhtään juoksuaskelta ei vielä pysty tekemään.

Kävin viimeviikon tiistaina ortopedilla (Tapio Kallio) näyttämässä koipeani ja hän totesi että jänteessä ei ole repeämää tms vauriota. Hän lähti siitä, että syy kipeytymiselle täytyy selvittää, ennen kuin mitään piikkiä tai puukkoa jalalle näytettäisi. Hänen mukaan vasen kantapää "kippaa" jotenkin ja antoi lähetteen fyssarille ja pohjallisien tekemiseen. Jos tilanne ei parane niin sitten täytyy piikittää tai puukottaa (toivotaan ettei tarvitse).

Eilen kävin sitten fysioterapeutilla (Juha Holttinen) ja muutamia asioita löytyikin vasemmasta jalasta. Liike on rajoittuneempi kuin oikean jalan liike kun sääriä taivuttaa eteenpäin. Vasemman jalan ukkovarvas ei tue askelta samalla tavalla kuin oikeassa, joka todennäköisesti aiheuttaa kiertoa jalkaan sekä jalan "kaari" ns romahtaa. Molempien jalkojen nivelsiteet ovat myös erittäin löysät (tämä oli tiedossa).

No teimme saman tien uudet pohjalliset joissa vasemman jalan osalta on tukea paljon enemmän. Kolmessa vuodessa pohjalliset on mukavasti ohentuneet joten nämä todennäköisesti mahtuu ongelmitta kaikkiin kenkiin. Lisäksi kävimme muutamia kuntoutusliikkeitä lävitse joita aloitan kotona tekemään joka päivä. Eksentrinen pohjeliike portailla ja staattista voimaa myös sekä tasapainolautailua. Tasapainolauta auttaa myös vahvistamaan koko nilkan alueen lihaksia, jotka sitten tukevat nilkkaa löysien nivelsiteiden sijaan =)

Lisäksi lääkärin määräyksestä voitelen voltarenia pari kertaa päivässä akilekseen sekä kylmäpussia pidän niin usein kuin vain ehdin.

Toukokuun lopussa on seuraava kontrolli aika fyssarille ja silloin toivottavasti tilanne huomattavasti edistynyt.

Tässä alla pari kuvaa uusista pohjallisista.



tiistai 26. huhtikuuta 2016

Talvikauden topit ja flopit

Blogin kirjoittaminen on jäänyt ikävän vähiin. Iltaisin on vain jotenkin niin väsynyt että ei ole jaksanut ryhtyä kirjoittamaan.

Ajattelin nyt kirjoittaa pienen koosteen talvikauden tapahtumista, mitä positiivia asioita on jäänyt mieleen ja mitä ei niin positiivisia.

Topit:
- Pyörä FTP noussut reilut 20 wattia. Tämä on ollut mukava kehitys omasta mielestä. Osa wattituloksesta selittynee myös paremmalla vauhdinjaolla, mutta viimekertainen testi meni yllättävän kevyesti. Viimeisin ftp lukema on 274 w. Tässä kannattaa huomioida että teen testit trainerilla, joten watit ei ole vertailukelpoisia muiden kanssa.
- Uinti kulkenyt ok vähäisestä treenimäärästä huolimatta. Uinnin osalta odotan kovasti avoveteen pääsyä jolloin treenimääräkin nousee, koska en vaan saa yksinään treenattua altaassa pitkiä treenejä.
- Uintitekniikka vaikutti videokuvauksen perusteella ihan ok:lta. Ei mitään karmeaa virhettä. Muutamia pieniä huomioitavia asioita niin hyvä tulee =) Yritän laittaa videon tänne lähiaikana nähtäville.
- Pirkan hiihto ensimmäistä kertaa "hyvä voimaisena" maaliin. Tämä oli itsellekin pienoinen yllätys. Hiihto meni tosi hyvin vaikka hiihtokilometrejä alla oli ennätysvähän. Onnistuin malttamaan alun liian kovasta vauhdista ja loppuunkin riitti ihan kohtalaisesti voimia (ainakin verrattuna aikaisempiin pirkan hiihtoihin).

Flopit:
- Harjoittelun suunnitelmattomuus. Treenit on ollut pääosin ns omasta päästä ja mitä ehtii tekemään. Vakiotreenit on ollut torstain uinti ja lauantain spinning. Muuten treenit mennyt fiiliksen mukaan, miltä on jalkojen virkeystila ollut ja paljon ollut aikaa käytettävissä. En ole myöskään "ehtinyt" pitämään kunnolla harjoituspäiväkirjaa yllä.
- Juoksumäärä ollut vähäinen. Joskin muutamalla viimeisellä juoksulenkillä alkoi vauhtikin hieman parantua.
- Akilesjänteen hajoaminen. Reilu kaksi viikkoa sitten vasemman jalan akillesjänne kipeytyi voimakkaasti ja siitä lähtien onkin sitten oltu juoksematta. Nyt se antaa kävellä ilman kivun tuntemuksia, mutta yhtäkään juoksuaskelta en pysty ottamaan ilman kipua. Ensiviikolla fysioterapeutille aika ja todennäköisesti uusien pohjallisten teko edessä. Kiire tulee juoksun osalta saada jalka maratonkuntoon kahdessa kuukaudessa.

Tässäpä sitä on talvi vierähtänyt ja kevät pitkällä. Ihan järkyttävän lyhyt aika enää Frankfurtin kisaan jäljellä, Mutta eiköhän tästä itseluottamus taas nouse kun maantielle pääsee kunnolla pyöräilee.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Ironman Austria ennakko

Ajattelin nyt kirjoittaa ennen viikon päästä koittavaa Itävallan Ironman koetusta. Olen ollut koko kevään poissa blogista, joten eipä tätä varmaan kukaan lue ;) Kevät on mennyt aikamoisessa hässäkässä eikä aikaa ole riittänyt kirjoitteluun. Maaliskuussa ostimme tontin, jonka jälkeen olemme sitten suunnitelleet omaa kotia ja siihen on mennytkin yllättävän paljon aikaa. Päätettäviä asioita on käsittämättömän paljon heti luonnossuunnittelusta lähtien.

Kiireistä johtuen myös harjoittelu on ikävästi jäänyt taka-alalle. Arkipäivinä ei ole oikein riittänyt aikaa edes iltaisin harjoitteluun, kun asioita on pitänyt selvitellä iltaamyöten. Kaiken lisäksi toukokuun alusta lähtien on akillesjänne kipuillut, jonka vuoksi jouksumäärät on käytännössä olemattomat. Vuoden pisin juoksulenkki on viimeviikolta 15 km =) Olen viikonloppuisin yrittänyt tehdän pitkän pyörälenkin, jolla edes peruskestävyyttä olen pystynyt pitämään jollain tasolla.

Näiden haasteiden vuoksi ensiviikon kisaan lähden oikeastaan epävarmemmalla ololla kuin viimevuoden ensimmäiseen täyden matkan kisaan köpiksessä. Käytännössä olen nyt jättänyt aikatavoitteet ja lähden reissuun ajatuksella maaliinpääsy.

Sen verran kuitenkin luotan itseeni että uskoisin uinnin ja pyöräilyn sujuvat ainakin kohtuullisesti. Harjoituksissa olen pystynyt pitämään pyörällä ihan hyviä keskivauhteja, joten sen suhteen luotto kuntoon kohtalainen. Uintia olen treenannut varmaan keskimäärin hieman vajaan kerran viikossa, mutta se ei nyt niin paljoa vähempää ole kuin viime vuonna, eiköhän sen uinnin räpiköi jotenkin järkevään aikaan. Juoksun suhteen onkin sitten täysi arvoitus kuinka maraton menee. Kaksi suurinta kysymysmerkkiä: kestääkö polvet maratonin iskutusta kun totuttelua pitkään jouksuun ei ole ollenkaan pohjalla ja kuinka juoksun lihaskestävyys riittää.

Lopuksi voin vielä todeta että toivottavasti ei kisapäivänä ole hellettä kovinpahasti. Ei nimittäin tänä keväänä ole paljoa lämpimissä olosuhteissa tarvinnut Suomessa harjoitella =) Muutenkaan minulle ei kuumat olosuhteet ole aikaisemmin sopinut, joten jos itse saisin toivoa niin +20 ja pilvistä kiitos.

Kisasta on odotettavissa rankka ja kipeä, mutta taistelemaan lähden loppuun asti!