lauantai 28. toukokuuta 2016

Kauden ensimmäinen Tri-kisa "Rykäsy"

Tänään oli aamutuimaan HeltriCupin kauden ensimmäinen Rykäsy, eli sprinttimatka. Oli mukava päästä yhdistämään kaikki lajit ensimmäistä kertaa tänä kautena ja lisäksi kokea uintistartti.

Aamulla oli aikainen herätys, koska tällä kertaa kisastartti oli klo 8:00. Tämä johtui taas klo 10:00 Kuusijärvellä ohjelmassa olevasta Sipootrailrun tapahtumasta. No heräämisen kanssa ei ollut ongelmia, mutta aamulla tavaroiden kasaaminen oli aikamoinen "härdelli" kun lapsetkin heräsi yllättävän aikaisin =) Siitäkin selvittiin ja noukin Jarkon kyytiin pitskusta ja Kuusijärvellä olimme sopivasti klo 7:00 aikaan.

Kisassa oli ennätysmäärä osallistujia, 114! Huikeaa kun harkkakisakin vetää näin hyvän määrä väkeä. Tulee ihan oikean kisatapahtuman fiilistä.

Sitten itse suoritukseen. Uinti ei sitten onnistunut taas ollenkaan... Startti itsessään sujui ihan hyvin ja löysin hyvin tilaa uida, mutta jostain syystä en saanut missään vaiheessa rentoa hengitystä aikaiseksi. Jouduin noin viitisen kertaa uida rintaa ja hengitellä happea, aika turhauttavaa. Luulen että tämä joutuu käyttämästäni märkäpuvusta, tai oikeastaan että se on liian tiukka hartioista ja rinnan kohdalta. Olen onnistunut hyviäkin uinteja tällä puvulla saamaan (esim Köpiksen IM) mutta ainakin kolme täyttä torsoa. Hartioiden alueen saaminen hyväksi on tässä puvussa haaste. Nyt katselen mitä vaihtoehtoja olisi uudeksi puvuksi.

Pyörä. Alussa turhaa säätöä pyöräkenkien kanssa (kengät kiinni pyörässä), lukuun ottamatta pyörä kulki ihan mallikaasti. Tarkkaa nopeutta tai Gps jälkeä ei ole nyt saatavilla kun osasin sitten kellon laittaa pelkälle juoksutreenille enkä multisportille :(, aikamoinen häslääjä minä välillä olen =)

Juoksu jännittin lajeista eniten ennakkoon. Mutta sehän oli positiivisin yllätys tänään. No ei niinkään vauhdin puolesta, mutta siksi että pystyin juoksemaan kokomatkan ilman kipuja. Vauhti oli noin 4:30/km. Vauhtia ei tuon enempää vaan lähde jaloista ilman juoksutreeniä, sykkeet oli inhimillisesti 144-148 välillä juoksussa, eli himpun alle anakynnyksen. Nyt jälkeenpäin akileksessa on pientä arkuutta ja jäykkyyttä, mutta ei vielä mitään hälyyttävää.

Kaikenkaikkiaan suorituksista ja tapahtumasta jäi positiivinen mieli. Tänään sain runsaasti uskoa että Frankissa päästään vähintäänkin kunnialla maaliin. Lisäksi tapahtuma oli mukava ja lisääntynyt kilpailijamäärä tuo oikean kisafiiliksen mukaan, sekä ilmapiiri seuratapahtumassa oli hieno. Positiivista kannustusta ja hyvää tunnelmaa sekä kuulumisien vaihtamista, mukavaa!

Huomenna sitten jatketaan aamuherätyksien sarjaa ja lähden mahdollisimman aikaisin pitkälle pyörätreenille, jotta perheen kanssa ehtii sitten päivällä touhuta muita asioita.

tiistai 17. toukokuuta 2016

Kestää kestää (sormet ristissä)

Hieman yli neljä viikkoa tuli juoksemattomuuden aikaa. Pitkältä tuntui olla juoksematta ja akiles oli edelleen hieman "kipeä", joten jos kesän päätavoite ei lähenisi niin hirvittävän kovaa vauhtia olisin vieläkin jatkanut juoksulakossa. Heinäkuun alkuun on kuitenkin niin vähän aikaa niin pienellä riskillä on mentävä.

8.5 sunnuntaina kävin ensimmäisen juoksulenkin. Noin 4,5 km kevyt lenkki jossa tunnustelin miten jalka reagoi. Ensimmäisen 500 metrin matkalla akileksessa oli yllättävän paljon kivun tuntemusta ja meinasin jo kääntyä pois, mutta sitten se rauhottui ja loppumatka menikin ihan ok. Oli siellä loppumatkastakin vielä pienempiä paineen/venytyksen tuntemuksia mutta ei missääntapauksessa kivuksi luokiteltavia ja tuntemukset ei voimistunut. Seuraavana päivänä ei akiles ollut normaalia arempi joten uskalsin ottaa ohjelmaan kevyitä juoksulenkkejä.

Nyt 8.5 - 16.5 välisenä aikana olen juossut viisi lyhyttä juoksulenkkiä (noin 4,5-7 km). Vauhdit olleet maltillisia ja eilen otin hieman reippaampaa. Eilen juoksin 6,5 km keskivauhdin ollessa 5:07 min/km, eli 3:35 maratonvauhtia, sykkeet pysyi hyvin hallinnassa aerobisella kynnyksellä ja muutenkin tuntemus oli ihan hyvä. Jäi lenkistä olo että olisi tuota vauhtia voinut hyvinkin jatkaa vielä pitempään.

Juoksuaskelta olen tietoisesti muuttanut hieman vähemmän pohkeita rasittavaksi. Aikaisemmin olen askeltanut ehkä turhankin päkiä voittoisesti ja käyttänyt ponnistuksessa pohkeita voimakkaasti. Nyt kokeilen keskiaskellusta ja ponnistamisen jätän vähemmälle. Katsotaan mitä asioita juoksutyylin muutos sitten tuo tullessaan.

Mutta jokatapauksessa hieman positiivisemmalta tilanne vaikuttaa kuin puolitoista viikkoa sitten. Vielä tästä jonkinlaiseen juoksukuntoon päästään ennen Frankfurtin kisaa =)

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Viimeviikon tempoilut ja pitkät lenkit

Viime viikon tiistaina minun osalta kauden ensimmäinen harjoituskisa HeltriCup 10 km Tempo. Menin paikalle jo hyvissä ajoin ennen lähtöä joten ehdin ajella kunnon verryttelyt alle, noin 30 km arvioisin (kellon kanssa säätöä). Olosuhteet vaikutti kisaan oikein mainioilta. Auringon paistetta ja etelän suuntainen tuuli joka antaa hyvin vauhtia ensimmäisen 3 km Lahdentien osuudelle.

Tempon startista lähdin heti kovaa, oikeastaan hieman liiankin kovaa ja jouduin hieman passailla ekan kilometrin jälkeen. Jalat tuntui kyllä vahvoilta ja pääsin Lahdentien osuuden loivat ylämäet hyvää vauhtia ylös. Hieman vasemman jalan polvitaipeesa (pohkeen yläosa/takareinen alaosa) tuntui vähän niinkuin kramppauksen oikeita. Onneksi ne rauhottui kolmen kilometrin jälkeen.

Kilometrit 3 - 7 (Nikinmäki - Kuninkaanmäen alaosa) pyrin ottamaan hieman riskilläkin ja siinä rajoilla että jalat jaksaa loppuun. Kuninkaanmäki olikin taas kerran karmea kohta! Jalat täysin hapoilla ja tuntuu että happea ei vaan saa tarpeeksi. No siitä meni hetki aikaa toipuessa ja kiertoliittymän pääsin läpi oikeastaan hidastelematta. Viimeinen suora sitten yritin tsempata itsestäni kaikki mikä otettavissa oli. Maalissa en pystynyt edes huutamaan numeroani, sen verran tiukilla mentiin.

Loppuaika 14:59,6 oli selkeä ennätys ja 22 sekunnin parannus parin vuoden takaiseen aikaan. Tämä oli oikein hieno startti kevään pyöräilyyn =) Yleinen olemus itse temmon aikana oli että jalat oli paremmassa kunnossa aikaisempiin keväisiin nähden. Ehkä tähän suurin apu ollut talven spinningeissä tehdyt tehot ja muutamat tiukemmat traineri treenit.

Tulokset

Viimeviikolla olin perjantaina vapaalla joten ehdin ajamaan keskiviikkona ja lauantaina pitkät pyörälenkit. Keskiviikkona 98 km ja lauantaina 108 km. Nämäkin meni aika mukavasti ja koko viikosta jäi positiivinen olo. Perjantai iltana kävin myös uimassa 3,8 km Leppävaaran uimahallissa (Jarkon fase päivityksestä innostuneena), aikaa vierähti 1:06:26, joten uinninkin osalta mielestäni ihan kohtuullinen tilanne.

Tämä viikko onkin sitten lepoviikko. Viikonloppu menee itseasiassa pihamullan levityksessä. Ensiviikolla sitten olisi tehopainotteinen viikko edessä.

tiistai 3. toukokuuta 2016

Akilesvaivaa ja kuntouttamista

Vasemman jalan akilesjänne kipeytyi reilu kolme viikkoa sitten. Tarkalleen 9.4 illalla. Sen jälkeen en ole juokssut ollenkaan. Lähtötilanne oli että ensimmäiset kaksi päivää akiles oli niin kipeä että ei juuri kävellä pystynyt, nyt kolmen viikon kohdalla kävely sujuu ilman kivun tuntemuksia ja jumppaa pystyy tekemään, mutta yhtään juoksuaskelta ei vielä pysty tekemään.

Kävin viimeviikon tiistaina ortopedilla (Tapio Kallio) näyttämässä koipeani ja hän totesi että jänteessä ei ole repeämää tms vauriota. Hän lähti siitä, että syy kipeytymiselle täytyy selvittää, ennen kuin mitään piikkiä tai puukkoa jalalle näytettäisi. Hänen mukaan vasen kantapää "kippaa" jotenkin ja antoi lähetteen fyssarille ja pohjallisien tekemiseen. Jos tilanne ei parane niin sitten täytyy piikittää tai puukottaa (toivotaan ettei tarvitse).

Eilen kävin sitten fysioterapeutilla (Juha Holttinen) ja muutamia asioita löytyikin vasemmasta jalasta. Liike on rajoittuneempi kuin oikean jalan liike kun sääriä taivuttaa eteenpäin. Vasemman jalan ukkovarvas ei tue askelta samalla tavalla kuin oikeassa, joka todennäköisesti aiheuttaa kiertoa jalkaan sekä jalan "kaari" ns romahtaa. Molempien jalkojen nivelsiteet ovat myös erittäin löysät (tämä oli tiedossa).

No teimme saman tien uudet pohjalliset joissa vasemman jalan osalta on tukea paljon enemmän. Kolmessa vuodessa pohjalliset on mukavasti ohentuneet joten nämä todennäköisesti mahtuu ongelmitta kaikkiin kenkiin. Lisäksi kävimme muutamia kuntoutusliikkeitä lävitse joita aloitan kotona tekemään joka päivä. Eksentrinen pohjeliike portailla ja staattista voimaa myös sekä tasapainolautailua. Tasapainolauta auttaa myös vahvistamaan koko nilkan alueen lihaksia, jotka sitten tukevat nilkkaa löysien nivelsiteiden sijaan =)

Lisäksi lääkärin määräyksestä voitelen voltarenia pari kertaa päivässä akilekseen sekä kylmäpussia pidän niin usein kuin vain ehdin.

Toukokuun lopussa on seuraava kontrolli aika fyssarille ja silloin toivottavasti tilanne huomattavasti edistynyt.

Tässä alla pari kuvaa uusista pohjallisista.