24h hiihto Vierumäellä

Alkutunnelmat:
Aikaisempaa kokemusta todella pitkistä yhtämittaisista suorituksista ei juuri ollut, joten tavoitteen asettelu tähän suoritukseen oli hyvin hämärää. Kuitenkin ajatuksissa oli asettanut 240 kilometriä (51 kierrosta) sellaseksi riittävän haastavaksi tavoitteeksi. Ennakkoon olin jo päättänyt, etten tässä suorituksessa hajota paikkoja, jotta pystyn taas mahdollisimman pian palaamaan harjoittelun pariin kesän tavoitteta varten.

Alku lähti hyvin:
Hiihto lähti hyvin käyntiin ja pyrin hiihtämään mahdollisimman rennosti ja hyvän tekniikan myötä mahdollisimman vähällä työllä. Ensimmäinen puolitoista tuntia meni oikein vauhdikkaasti. Keli oli todella hyvä, pari astetta pakkasta ja latu oli tamppautunut mukavan liukkaaksi. Sitten parin tunnin kohdalla alkoi jo ennakkoon pelätty lumisade, joka hidasti vauhtia paljon ja teki hiihtämisestä huomattavasti rankempaa. Tässä vaiheessa alkoi myös hieman odotettua aikaisemmin alaselkä jumiutumaan. Ensimmäisen lyhyen ruokatauon pidin puoli kymmenen aikaan ja ensimmäisen pitemmän lepotauon puoli kahdentoista aikaan. Tässä vaiheessa oli 16 kierrosta takana, joten vauhti oli ollut yllättävän reipasta.

Ongelmat alkoivat:
Puolen yön paikkeilla pidetyn tauon jälkeen oli ajatuksena hiihtää yhdellä lyhyellä tauolla aamu kuuteen. Lumisade jatkui edelleen ja suksien luisto kesti noin neljä - viisi kierrosta. Onneksi huoltotiimi (isä ja petu) toimi loistavasti ja sain alle riittävän tiheästi hyvin voidellut sukset. Pian tauon jälkeen alkoi kuitenkin mahassa tuntua ikävästi turvotusta ja urheilu juoma alkoi etomaan. Myös alaselän jäykkyys paheni sen verran ikävästi, että kahdeksan kierroksen jälkeen oli pidettävä selän hieronta tauko. Olo mahassa alkoi myös olla ikävän etova. Tämän lyhyemmän tauon jälkeen hiihdin vain kolme kierrosta kun oli pakko pitää pidempi tauko. Yksinkertaisesti tuntui että oksennus tulisi milloin vain. Yritin hieman saada vettä kurkusta alas ja päätin levätä hetken, jos paha olo menisi pois.

Päättelin pahan olon johtuvan urheilujuoman paljoudesta ja energia patukoista. Suorituksen tankkauksen olin ajatellut hoitaa siten, että nautin normaalia urheilujuomaa, sekä proteiini pitoista palautusjuomaa ja niiden lisäksi proteiini/energia patukoita. Ilmeisesti näiden kaikkien sekaisin nauttiminen noin kahdeksan tunnin ajan laittoi vatsan sekaisin.


Tässä vaiheessa alkoi fiilikset olla aika huonot. Takana oli vain 27 kierrosta ja aika oli yli jo yli puolen välin, olin lepäämässä, sekä tavoitteeseen oli vielä 24 kierrosta jäljellä. 240 kilometrin täyteen saamisen päätin tässä vaiheessa unohtaa ja keskeyttäminenkin käväisi mielessä.

Pientä pirystymistä:
Noin kahden ja puolen tunnin tauon jälkeen päätin lähteä kokeilemaan miten hiihto onnistuu. Kolmen kierroksen jälkeen lopetin itseni kiduttamisen. Mitään juomaa tai ruokaa en ollut saanut alas moneen tuntiin, joten energiat alkoivat myös olla hieman vähissä. Päätin pakottaa itseni syömään aamupalalla puuroa ja leipää, sekä join vähän mehua. Syönnin päälle nostin jalat ylös ja antaa vatsalle rauhoittumis tauon.

Puolentoista tunnin tauon jälkeen olo alkoi tuntua hieman paremmalta, joten päätin pukea kamppeet taas päälle ja kokeilla taas hiihtämistä. Puuron ja levon jälkeen etominen oli helpottanut ja hiihto sujui kohtuullisesti. Kuitenkin pienen puuroannoksen avulla energiat eivät riittänyt pitkään, joten kolmen kierroksen jälkeen päätin siirtyä uudestaan syömään. Koska vatsa alkoi olla taas kunnossa otin kunnon annoksen vaimon tekemää keittoa ja pari palaa leipää.

Loppua kohti piristymistä:
Fiilis alkoi hieiman kohota ja kierroksia oli takana 33 ja aikaa oli jäljellä jotain 8 tuntia. Otin uudeksi tavoitteeksi 200 kilometrin (43 kierrosta) saamisen täyteen.

Taukoon meni noin tunti ja matka jatkui hieman paremmissa tunnelmissa. Tauon jälkeen hiihdin neljä kierrosta ennen kuin alkoi taas heikottaa sen verran, että oli pidettävä uusi ruoka tauko. 37 kierrosta oli kasassa ja aikaa oli vielä reilusti, joten rauhassa söin hieman keittoa ja leipää.

Hiihdin taas kolme kierrosta ja hiihto alkoi tuntua jo todella raskaalta. Lihakset alkoivat olla kokonaisvaltaisesti väsyneitä. Syömällä leipää ja keittoa, ei saa riittävästi ravintoa kuromaan kiinni yön aikana muodostunutta energia vajetta. Pidin vielä yhden tauon ja vaihdon vielä kerraston ja hiihtoasun, sekä valmistauduin viimeisen kolmen kierroksen suoritukseen.

Viimeiselle kolmelle kierrokselle aikaa oli runsaasti. Kierrokset tuntuivat todella pitkiltä ja hiihtelin rauhassa jutellen matkalla muiden (myös väsyneiden) kilpailijoiden kanssa. Viimeinen kierros tuntui jo henkisesti oikein helpottavalta ja maali häämötti ajatuksissa jo kirkkaasti. 203,82 kilometrin (43 kierrosta) jälkeen lopetin ja aikaa jäi vielä 1h 10 min.

Loppu tunnelmat:
Tunnelmat hiihdon jälkeen oli kohtuullisen hyvät. Mikään paikka ei tuntunut erityisen pahasti olevan rikki. Alaselkä oli odotetusti jumissa ja sen lisäksi vasemman jalan ukkovarpaaseen oli muodostunut rakkula. Muuten kroppa tuntui väsymystä lukuun ottamatta hyvältä. Harmittamaan jäi vatsan yllättävä oireilu ja jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt ennen tätä suoritusta totuttaa vatsaa urheilujuomiin.

Iso kiitos huoltotiimille, isälle ja petulle! Suksien luisto oli loistava ja juotto, sekä hieronta pelasi hienosti.

Kyllä tämän reissun jälkeen arvostus ultramatkojen urheilijoita kohtaan nousi paljon. Hurjia suorituksia nähty nyt parin viikon sisällä, 24 tunnin juoksussa hallisuomen ennätys reilut 247 km ja nyt vierumäellä hiihdon voittaja reilu 322 km.

Tässä vielä linkki hiihdon trackiin, harmillisesti patterit loppui sykevyöstä keskenkaiken.
Alla muutama kuva matkan varrelta.


Eikun kohti uusia haasteita!

Suksien testausta

Alussa vielä nauratti

Pari tuntia takana

Alkaa hymy jo hyytymään vatsan oireilu myötä (kello 04.20)

Huolto toimi ja sukset luistivat mainiosti

Lopuussa taas fiilis parantui (reilu 19 tuntia takana)

Se oli siinä 203,82 km ja aikaa jäi tunti kymmenen minuuttia,