Nyt kun perheessä on kaksi aivan ihana lasta olen huomannut että aika kulkee hirvittävän nopeasti ja päivät sekä viikot vierii nopeasti. Viikoittain havahdun jossain keskiviikon tietämillä ja mietin että pitäisiköhän tälläkin viikolla jotain harjoitella :) Hyvin pienellä harjoitusmäärällä olen mennyt nyt viimeisen 8 viikkoa.
Tällä viikolla aloitin myös uudessa työpaikassa niin senkin puolesta iltaisinkaan ei ole riittänyt energiaa lähteä lenkille vanhemman lapsen nukahtamisen jälkeen (noin klo 20). No ehkä tässä pikkuhiljaa alkaa oppimaan jonkinlaista vakiorytmiä näiden lapsien kanssa niin sitten on helpompi itsekin miettiä missä vaiheessa ehtii harjoittelemaan. Niin monet muutkin on hoitanut useampia lapsia ja urheillut niin eihän se pitäisi olla mahdoton tehtävä? Tietysti yritän myös antaa vaimollekin omaa aikaa, jotta hänkin ehtisi harrastamaan.
Vähäiseen harjoittelumäärään nähden juoksu ainakin kulkee ihan kohtuullisesti. Nyt pitää vaan yrittää saada riittävästi tehokkaita pyörätreenejä ennen Joroista, jotta tavoitteeseen pääsy olisi mahdollista. En siis ole vielä luovuttanut alle viiden tunnin suoritusta vaan kaikkeni teen jotta siihen pääsen. Saa nähdä kuinka siinä onnistun!
lauantai 19. toukokuuta 2012
lauantai 12. toukokuuta 2012
Räjähdys
Tämän päiväisellä pyörälenkillä sattui sellainen rengasrikko joka jäi mieleen. Minuutin yli tunnin ajon jälkeen eturenkana sisäkumi yksinkertaisesti räjähti. Ensiksi kuului kunnon pamaus ja sitten rengas tyhjeni välittömästi kokonaan ja kun katsoin eturengasta, niin ulkorengas oli jo putoamassa vanteelta. Sain pysäytettyä vauhdin turvallisesti ja kun pääsin tarkemmin tarkastelemaan sisäkumia niin siinä oli noin 10 cm repeämä ja keskellä repeämää, kohta johon jotain terävää ilmeisesti osunut. Ulkokumissa en huomannut mitään jälkeä. Eipä ollut pistosuojauksesta taas hyötyä ja olin vielä hommannut täksi kevääksi sellaiset paksummalla pistosuojauksella varustetut renkaat että välttyisi useimmilta rengasrikoilta.
Onni onnettomuudessa oli ettei tämä räjähdys tapahtunut kovassa vauhdissa ja tiukassa mutkassa vaan suoralla tiellä loivassa ylämäessä. Selvisin siis sisäkumin vaihdolla ja matka jatkui. Tosin vähän aikaa painoin mielessä että mitä jos 50 km/h vauhdissä kävisi samoin. Niin ja toista vara sisäkumia ei ollut mukana niin toivoin ettei enää rengasrikkoja tulisi.
No loppumatka meni hyvin ja kotia pääsin. Alla kuva sisäkumista.
Onni onnettomuudessa oli ettei tämä räjähdys tapahtunut kovassa vauhdissa ja tiukassa mutkassa vaan suoralla tiellä loivassa ylämäessä. Selvisin siis sisäkumin vaihdolla ja matka jatkui. Tosin vähän aikaa painoin mielessä että mitä jos 50 km/h vauhdissä kävisi samoin. Niin ja toista vara sisäkumia ei ollut mukana niin toivoin ettei enää rengasrikkoja tulisi.
No loppumatka meni hyvin ja kotia pääsin. Alla kuva sisäkumista.
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
HCR 2012
Tänä vuonna Helsinki City Run saatiin juosta oikein hyvässä säässä. Juuri ennen lähtöä alkoi pilvien välistä paistamaan aurinko ja lämmittämään sopivasti. Tällä kertaa lähtöalue järjestely toimi hyvin ja myös wc määrä oli mitoitettu paremmin eikä aivan älyttömiä vessajonoja vaikuttanut muodostuvan.
Vähän ennen lähtöä tapasin muutaman seurakaverin Toffen, Pian ja Peten, sekä yhden kaverini Martin jonka kanssa mentiin ensimmäiset kilometrit samaa vauhtia.
Itse juoksu lähti ihan hyvin käyntiin. Pystyin juoksemaan alun ruuhkassa kohtuullisen rennosti omaa vauhtia. Ensimmäiset kilometrit meni noin 4.50 min/km vauhtia. Olin jo etukäteen päättänyt että ylämäkiosuudet otan varovasti etten niissä vetäse jalkojani jumiin. Sitä kuitenkin aina ihmettelen miksi kaikki jarruttelevat alamäissä? Itse pyrin juoksemaan alamäissä rullaten ja rennosti, jolloin vauhti kasvaa aika paljon. Tällä kertaa taas joutui alamäissä sitten ohittelemaan muita nurmikkojen kautta.
Alun jälkeen vauhti tasaantui siihen 4.50-5.00 min/km välille ja juoksu tuntui helpolta. Kuitenkin jo suunnilleen 10 kilometrin jälkeen alkoi takareisissä tuntua väsymisen merkkejä. Siinä vaiheessa tuli mieleen että "hitsi vieköön" kuinkahan hiljaa tässä joutuu maaliin juosta. Minulle ei vaan ns. maastojuoksu sovi, tai siis olen harjoitellut aivan liian vähän maastossa juoksua. Hyvä muistutus itselle että tämän kesän aikana pitää muistaa tehdä myös mäkitreenejä.
Kun reitti tuli keskuspuistosta Pikku Huopalahden puisto alueelle ja vaihteeksi sai juosta tasaisella maalla tuntui juoksi ainakin henkisesti hieman helpommalta. Noin 16 kilometrin jälkeen päätin kiristää hieman vauhtia ja katsoa kuinka jaksaa loppuun asti. Hieman vauhtia lisättyäni (noin 4.40 min/km) syke nousi jo sinne anakynnyksen alueelle (noin 160) ja hengitys kävi raskaaksi, mutta jalat jaksoivat yllättävänkin hyvin. Lisä fiilistä sai myös siitä porukkaa alkoi tulla selkä edellä vastaan.
Loppussa jaksoin tsempata aika hyvin ja viimeinen nousu stadionille tuntui jo todella pahalta. Loppuaika 1.41.55 on nyt henkilökohtainen uusi ennätys puolimaratonilla. Alkuvuodesta asetettua 1.40 tavoitetta en saavuttanut, mutta olen kuitenkin tämän hetkiseen kuntoon nähden tyytyväinen juoksuun. Edelleen tuntuu siltä että kunto riittää nopeampaan vauhtiin mutta lihaskunto on se joka iskee rajoittimen lailla vastaan.
Onnittelut kaikille muillekin kavereille, tutuille ja maaliin asti päässeille hyvistä suorituksista. Ehkä ensivuonna uudestaan.
Tässä linkki juoksun gps jälkeen.
Vähän ennen lähtöä tapasin muutaman seurakaverin Toffen, Pian ja Peten, sekä yhden kaverini Martin jonka kanssa mentiin ensimmäiset kilometrit samaa vauhtia.
Itse juoksu lähti ihan hyvin käyntiin. Pystyin juoksemaan alun ruuhkassa kohtuullisen rennosti omaa vauhtia. Ensimmäiset kilometrit meni noin 4.50 min/km vauhtia. Olin jo etukäteen päättänyt että ylämäkiosuudet otan varovasti etten niissä vetäse jalkojani jumiin. Sitä kuitenkin aina ihmettelen miksi kaikki jarruttelevat alamäissä? Itse pyrin juoksemaan alamäissä rullaten ja rennosti, jolloin vauhti kasvaa aika paljon. Tällä kertaa taas joutui alamäissä sitten ohittelemaan muita nurmikkojen kautta.
Alun jälkeen vauhti tasaantui siihen 4.50-5.00 min/km välille ja juoksu tuntui helpolta. Kuitenkin jo suunnilleen 10 kilometrin jälkeen alkoi takareisissä tuntua väsymisen merkkejä. Siinä vaiheessa tuli mieleen että "hitsi vieköön" kuinkahan hiljaa tässä joutuu maaliin juosta. Minulle ei vaan ns. maastojuoksu sovi, tai siis olen harjoitellut aivan liian vähän maastossa juoksua. Hyvä muistutus itselle että tämän kesän aikana pitää muistaa tehdä myös mäkitreenejä.
Kun reitti tuli keskuspuistosta Pikku Huopalahden puisto alueelle ja vaihteeksi sai juosta tasaisella maalla tuntui juoksi ainakin henkisesti hieman helpommalta. Noin 16 kilometrin jälkeen päätin kiristää hieman vauhtia ja katsoa kuinka jaksaa loppuun asti. Hieman vauhtia lisättyäni (noin 4.40 min/km) syke nousi jo sinne anakynnyksen alueelle (noin 160) ja hengitys kävi raskaaksi, mutta jalat jaksoivat yllättävänkin hyvin. Lisä fiilistä sai myös siitä porukkaa alkoi tulla selkä edellä vastaan.
Loppussa jaksoin tsempata aika hyvin ja viimeinen nousu stadionille tuntui jo todella pahalta. Loppuaika 1.41.55 on nyt henkilökohtainen uusi ennätys puolimaratonilla. Alkuvuodesta asetettua 1.40 tavoitetta en saavuttanut, mutta olen kuitenkin tämän hetkiseen kuntoon nähden tyytyväinen juoksuun. Edelleen tuntuu siltä että kunto riittää nopeampaan vauhtiin mutta lihaskunto on se joka iskee rajoittimen lailla vastaan.
Onnittelut kaikille muillekin kavereille, tutuille ja maaliin asti päässeille hyvistä suorituksista. Ehkä ensivuonna uudestaan.
Tässä linkki juoksun gps jälkeen.
maanantai 30. huhtikuuta 2012
HCR tavoitteen kalibrointi
Eilen tein vauhtikestävyys harjoituksen jolla samalla halusin testata millä vauhdilla uskallan cityrunilla lähteä liikenteeseen. Lyhyen veryttelyn ja venyttelyjen jälkeen lähdin vetämään noin 1.40 puolimaraton vauhtia (4.44 min/km). Alku lähti ihan kivasti ja rennosti, kuitenkin jo noin 3 kilometrin jälkeen alkoi tuntumaan aika pahalta. Silloin tiesin jo ettei niin kovaa voi kuvitellakaan starttaavan puolimaratonille. Syke nousi tasaisesti ylöspäin ja noin viiden kilometrin jälkeen syke alkoi olla jo anakynnyksellä. Syke vaikutti olevan hieman korkealla verrattuna Pajulahden testiin. Noin 6-7 kilometrin jälkeen alkoi jo jaloissa tuntua ja ylämäkien kohdalla huomasi takareidet jäykkenevän. Lopetin vedon 9 kilometrin jälkeen ja loppuun lyhyt jäähdyttely.
Eiliseen harjoitukseen en ollut aivan parhaassa iskussa lauantaisen kaverin varpajaisten vuoksi. Varpajaiset otin sinänsä rauhallisesti (vain muutama olut), mutta pelasimme noin tunnin jalkapalloa jonka ansioista jalat oli aika jäykät seuraavana aamuna. Myöskin vähäisemmälle jääneet yöunet vaikuttivat varmasti jonkin verran eiliseen vauhtiin.
Nyt täytyy olla rehellinen itselle ja todetan vain olevani sen verran huonossa kunnossa että täytyy miettiä uusiksi minkälaisella ajatuksella on järkevä cityruniin lähteä. Cityrunin profiilissa vielä muutamia lyhyitä ja jyrkkiä ylämäkiä jotka minun täytyy ottaa varovasti etten niissä juokse takareisiäni puhki. 1.40 aika on minulle tällä hetkellä mahdoton, joten ehkä lähden tavoittelemaan vain puolimaratonin ennätyksen parantamista 1.45.37 jonka juoksin viimevuoden Tukholman maratonin ensimmäisellä puolikkaalla. Aloitan todennäköisesti noin 5.00 min/km vauhdilla ja ekan kympin jälkeen voi tunnustella jos on vara kiristää tahtia.
Noin yleisesti hieman harmittaa tämän hetkinen kuntotaso. Joroisille on kolme ja puoli kuukautta, joten onhan tässä vielä aikaa. Viimevuoden tämän hetkiseen kuntoon nähden olen kuitenkin aika paljon jäljessä. Toukokuu onkin aika kriittistä aikaa harjoittelun suhteen. Pyörän päällä pyrin olemaan mahdollisimman paljon. Saa nähdä kuinka käy ja tuleeko Joroisten puolikkaasta todellista tuskaa =)
Eiliseen harjoitukseen en ollut aivan parhaassa iskussa lauantaisen kaverin varpajaisten vuoksi. Varpajaiset otin sinänsä rauhallisesti (vain muutama olut), mutta pelasimme noin tunnin jalkapalloa jonka ansioista jalat oli aika jäykät seuraavana aamuna. Myöskin vähäisemmälle jääneet yöunet vaikuttivat varmasti jonkin verran eiliseen vauhtiin.
Nyt täytyy olla rehellinen itselle ja todetan vain olevani sen verran huonossa kunnossa että täytyy miettiä uusiksi minkälaisella ajatuksella on järkevä cityruniin lähteä. Cityrunin profiilissa vielä muutamia lyhyitä ja jyrkkiä ylämäkiä jotka minun täytyy ottaa varovasti etten niissä juokse takareisiäni puhki. 1.40 aika on minulle tällä hetkellä mahdoton, joten ehkä lähden tavoittelemaan vain puolimaratonin ennätyksen parantamista 1.45.37 jonka juoksin viimevuoden Tukholman maratonin ensimmäisellä puolikkaalla. Aloitan todennäköisesti noin 5.00 min/km vauhdilla ja ekan kympin jälkeen voi tunnustella jos on vara kiristää tahtia.
Noin yleisesti hieman harmittaa tämän hetkinen kuntotaso. Joroisille on kolme ja puoli kuukautta, joten onhan tässä vielä aikaa. Viimevuoden tämän hetkiseen kuntoon nähden olen kuitenkin aika paljon jäljessä. Toukokuu onkin aika kriittistä aikaa harjoittelun suhteen. Pyörän päällä pyrin olemaan mahdollisimman paljon. Saa nähdä kuinka käy ja tuleeko Joroisten puolikkaasta todellista tuskaa =)
lauantai 28. huhtikuuta 2012
Kuntotesti Pajulahdessa
Noin puolitoista viikkoa sitten kävin Pajulahdessa kuntotestissä. Tein testin ns. triathlon testinä, eli ensiksi pyöräily submaksimaalisena (anakynnykselle) ja sen jälkeen suora maksimaalinen hapenottotesti.
Lähtökohdat testaukselle ei ollut aivan parhaat kun ottaa huomioon viimeisien viikkojen harjoittelun vähyyden. Ensiksi helmikuun lopussa oli luultavasti keuhkoputkentulehdus jonka jälkeen melkein kolmeviikkoa todellä ikävä yskä. Sitten kun aloin pystymään jollain tavalla harjoittelemaan alkoi olla muita kiireitä kuten lapsen syntymä lähellä. Viimeiset 6 viikkoa ennen testiä oli tullut määrällisesti vähäisinä.
No itse testi suoritus meni ihan kivasti ja testi palvelee hyvin ns lähtökohtana jatkoharjoittelulle vaikka ajankohta testille ei ollutkaan paras mahdollinen.
Ensiksi pyörätesti jonka mukaan sykkeet jäivät todella alas molemmissa kynnyksissä. Aerobinen kynnys syke 115 watit 189 ja anaerobinen kynnys syke 132 watit 189. Tiesin kyllä etukäteen että syke ei tule nousemaan mutta silti testitulos hieman yllätti. Ehkä harjoittelunpuute näkyi enemmän juuri pyörätestin osalla.
Juoksun osalta kynnykset asettui aerobisen osalta syke 139 ja vauhti 5.27 min/km sekä anaerobisen osalta syke 157 ja vauhti 4.27 min/km. Maksimaali lukemat syke 174, vauhti 3.46 min/km, VO2 max ml/kg/min 54,4 ja laktaatti 10.9. Juoksun osalta huomaa että harjoittelu on ollut PK painotuksella joten maksimivauhdit on suhteessa alhaiset. Kevään kuluessa täytyy harjoitteluun ottaa mukaan vähän enemmän tehoharjoittelua.
Testin perusteella voi päätellä että pyöräilyyn on keväällä panostettava, jotta cännäri kulkisi riittävän kovaa Joroisilla. Juoksun suhteen cityruniin mennessä ei ole juuri mitään tehtävissä ja hieman epäilen ettei vuoden alussa asettamani 1 h 40 min tavoite tule toteutumaan, tai suoritus on onnistuttava täydellisesti että tavoite toteutuu.
Alla vielä kuva setistä josta saan energiaa kesän kisoihin ja treeneihin =)
Lähtökohdat testaukselle ei ollut aivan parhaat kun ottaa huomioon viimeisien viikkojen harjoittelun vähyyden. Ensiksi helmikuun lopussa oli luultavasti keuhkoputkentulehdus jonka jälkeen melkein kolmeviikkoa todellä ikävä yskä. Sitten kun aloin pystymään jollain tavalla harjoittelemaan alkoi olla muita kiireitä kuten lapsen syntymä lähellä. Viimeiset 6 viikkoa ennen testiä oli tullut määrällisesti vähäisinä.
No itse testi suoritus meni ihan kivasti ja testi palvelee hyvin ns lähtökohtana jatkoharjoittelulle vaikka ajankohta testille ei ollutkaan paras mahdollinen.
Ensiksi pyörätesti jonka mukaan sykkeet jäivät todella alas molemmissa kynnyksissä. Aerobinen kynnys syke 115 watit 189 ja anaerobinen kynnys syke 132 watit 189. Tiesin kyllä etukäteen että syke ei tule nousemaan mutta silti testitulos hieman yllätti. Ehkä harjoittelunpuute näkyi enemmän juuri pyörätestin osalla.
Juoksun osalta kynnykset asettui aerobisen osalta syke 139 ja vauhti 5.27 min/km sekä anaerobisen osalta syke 157 ja vauhti 4.27 min/km. Maksimaali lukemat syke 174, vauhti 3.46 min/km, VO2 max ml/kg/min 54,4 ja laktaatti 10.9. Juoksun osalta huomaa että harjoittelu on ollut PK painotuksella joten maksimivauhdit on suhteessa alhaiset. Kevään kuluessa täytyy harjoitteluun ottaa mukaan vähän enemmän tehoharjoittelua.
Testin perusteella voi päätellä että pyöräilyyn on keväällä panostettava, jotta cännäri kulkisi riittävän kovaa Joroisilla. Juoksun suhteen cityruniin mennessä ei ole juuri mitään tehtävissä ja hieman epäilen ettei vuoden alussa asettamani 1 h 40 min tavoite tule toteutumaan, tai suoritus on onnistuttava täydellisesti että tavoite toteutuu.
Alla vielä kuva setistä josta saan energiaa kesän kisoihin ja treeneihin =)
perjantai 20. huhtikuuta 2012
Harjoitteluun tuli uusi häiriötekijä =)
Vajaa pari viikkoa sitten 8.4 syntyi perheeseemme terve poika (51 cm ja 3435 g). Tästä johtuen on viimeiset viikot olen harjoitellut aika vähän. Kahden lapsen kanssa on tutustuttu uudenlaiseen tilanteeseen ja uusiin rutiineihin. Yllättävän paljon pienet vauvat työllistävät ja vievät aikaa. Sitä aikaa kyllä mielellään myös viettää lapsen kanssa ja pitää sylissä! Vanhempi lapsi (Olivia) on ottanut oikein hyvin uuden tulokkaan vastaan, mikä on aivan loistava juttu. Ennen pojan syntymää sitä mietti kuinkahan Olivia oikein mahtaa ottaa tilanteen kun ei saakaan kaikkea huomiota, mutta onneksi pelot oli turhia.
Viimeiset viikot olen ollut isyysvapaalla ja harjoittelu on ollut juoksupainotteista. Olen käynyt lähinnä lenkillä silloin kun Olivia on päiväunilla. Ensiviikolla tarkoitus mennä taas töihin niin saa nähdä kuinka silloin ehtii harjoittelemaan. Täytyy varmaankin työmatkat käyttää hyödyksi.
Keskiviikkona ehdin kuitenkin käymään Pajulahdessa kuntotesteissä, siitä kirjoittelen lisää seuraavalla kerralla kun paremmin on aikaa. Kuntotestissä kuitenkin näkyi selkeästi viime aikojen sairastelut ja vähäiset harjoittelumäärät sekä niiden vähäisienkin harjoitusten PK painotus.
Viimeiset viikot olen ollut isyysvapaalla ja harjoittelu on ollut juoksupainotteista. Olen käynyt lähinnä lenkillä silloin kun Olivia on päiväunilla. Ensiviikolla tarkoitus mennä taas töihin niin saa nähdä kuinka silloin ehtii harjoittelemaan. Täytyy varmaankin työmatkat käyttää hyödyksi.
Keskiviikkona ehdin kuitenkin käymään Pajulahdessa kuntotesteissä, siitä kirjoittelen lisää seuraavalla kerralla kun paremmin on aikaa. Kuntotestissä kuitenkin näkyi selkeästi viime aikojen sairastelut ja vähäiset harjoittelumäärät sekä niiden vähäisienkin harjoitusten PK painotus.
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
Pikkuhiljaa treenin makuun
Yskä alkaa jo helpottaa ja tällä viikolla pääsin tekemään pitkästä aikaa pari täysipainoista harjoitusta.
Tiistaina seitsemän kilometrin reipasvautinen lenkki seurakavereiden kanssa kevätkokouksen jälkeen. Torstaina seuran uintivuorolla hyvä treeni. Uinnin teho osuudella huomasi ettei keuhkot ole vielä täysin kunnossa vaan tuntui että joutuu haukkomaan epätoivoisesti happea.
Eilen tein kevään ensimmäisen kohtalaisen pitkän juoksutreenin. Noin 15 kilometrin jälkeen huomasi että jalkojen lihaskunto on päässyt ikävästi rapistumaan. Tässä on neljä viikkoa aikaa treenata juoksua ja tehdä minkä pystyy jotta HCR:ssa pääsisin tavoiteaikaan 1.40. Saa nähdä kuinka käy.
Ensi viikolla pyrin tekemään mahdollisimman paljon määrää, jos sais jopa pari pitempää juoksua tehtyä.
Tiistaina seitsemän kilometrin reipasvautinen lenkki seurakavereiden kanssa kevätkokouksen jälkeen. Torstaina seuran uintivuorolla hyvä treeni. Uinnin teho osuudella huomasi ettei keuhkot ole vielä täysin kunnossa vaan tuntui että joutuu haukkomaan epätoivoisesti happea.
Eilen tein kevään ensimmäisen kohtalaisen pitkän juoksutreenin. Noin 15 kilometrin jälkeen huomasi että jalkojen lihaskunto on päässyt ikävästi rapistumaan. Tässä on neljä viikkoa aikaa treenata juoksua ja tehdä minkä pystyy jotta HCR:ssa pääsisin tavoiteaikaan 1.40. Saa nähdä kuinka käy.
Ensi viikolla pyrin tekemään mahdollisimman paljon määrää, jos sais jopa pari pitempää juoksua tehtyä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)