tiistai 20. syyskuuta 2011

Fysioterapia osa 2

Sairaslomalla näyttää päivät vierähtävän yllättävänkin nopeasti. Edellisestä kirjoituksesta on ehtinyt vierähtää jo reilu viikko. Viime viikko meni jo aika hyvin. Kipuja ei paljoa ollut, lähinnä öisin kolotteli ja särki. Pahimmat päänsäryt aiheutti niskojen jumittaminen. Kipulääkkeiden syönnin lopetin ekan viikon jälkeen. Joitain yksittäisiä tabuja olen kuitenkin ottanut nukkumaan mennessä, jotta saisi nukuttua paremmin.

Eilen tuli kaksi viikkoa leikkauksesta ja olin fysioterateutin vastaanotolla. Käytiin läpi tilanne missä mennään ja uutta ohjelmaa seuraavalle kahdelle viikolle. Olkapään tilanne on ihan ok. Hartia taso ja linja on suht symmetrinen oikean kanssa. Mikä on hyvä juttu, etten alitajuisesti kallistu terveen olkapään puolelle.

Seuraavan kahden viikon harjoitteet painottuu olkalihasten aktivointiin ja isometrisiin lihasharjoitteisiin. Isometriset lihasharjoitteet tarkoittaa käytännössä sitä, että lihasta jännitetään ilman lihasta supistavaa liikettä (mun tapauksessa siis olkavarsi ei liiku). Teen liikkeet siten, että joko toisella kädellä pidän ranteesta kiinni ja sitä vasten staattisia muutaman sekunnin pitoja eri suuntiin, sekä myös seinää vasten seisoen olan sivulle nosto.

Olkapään liikkeen aktivointia ylläpitävänä harjoitteena mukana on edelleen olkapään heiluttelu/pyöritys roikunnassa. Uutena liikelaajuutta edistävänä liikkeenä tuli seraavanlainen liike: selin makuulla, lapaluu alustaa vasten ja hartia rentona, olkavarsi noi 90 asteen kulmassa (kulmaa voi vaihdella), tästä sitten toisen käden avustuksella kättä nostetaan max tuntemukseen (eli kun tuntuu vetoa tai kipua). Pidetään siinä muutama sekuntti ja 5-7 toistoa.

Viikon päästä saa sitten aloittaa vielä yhden ulkokierto liikkeen, mutta siitä myöhemmin lisää.

Tilasin eilen nettikaupasta trainerin, jolla toivon pääseväni polkemaan/kuntoilemaan mahdollisimman pikaisesti.
Tässä olen nyt pari viikkoa olut ilman reeniä jä hieman alkaa olla levoton olo, että jotain olisi tehtävä. Täytyy nyt kuitenkin pitää maltti etten vaaranna olkapään paranemista. Eli pari viikkoa vielä ainakin hyvin kevyesti kävely linjalla.

Kahden viikon päästä on seuraava fysioterapeutin tapaaminen ja silloin saan myös kantositeen pois. Alan olla siihen jo nyt aika kypsä. Varsinkin öisin hyvän asennon löytäminen kantositeen kanssa tuntuu välillä mahdottomalta tehtävältä.

perjantai 9. syyskuuta 2011

Alku sujunut hyvin

Nyt on 4 vuorokautta leikkauksesta ja alku on sujunut omasta mielesta ihan hyvin.
Turvotus on laaskenut huomattavasti ja kipu myös lieventynyt.
Ajattelin tänään vähentaa lääkitystä. En normaalisti tykkää lääkkeitä syödä. Nyt kuitenkin vähennän asteittain, jottei mitään sietämättömiä kipuja tule ja yöllä saa nukuttua.

Viime yön sain nukuttua myös kohtalaisesti. Sain ensimmäisen kerran nukuttua useamman tunnin putkeen =)
Selällään nukkuminen on vaan hieman haasteellista. Tai lähinnä paikallaan nukkuminen. Olen tottunut pyörimään nukahtaessani kyljelle tai vatsalle, nyt ei pysty pyörimään. Jos unissaan meinaan kääntyä, niin kipu kyllä herättää silloin.

Teen olkapään kuntoutusharjoitteita 4-5 kertaa päivässä. Liikeitä tällä hetkellä neljä: Käden puristys nyrkkiin ja ranteen pyöritys, olkapäiden taaksepäin vienti (lapaluita toisiaan kohti), kyynärvarren koukistus (käsi nostetaan vatsaa hipoen ylös), sekä roikotan kättä lievässä etunojassa ja heilutan kättä pientä ympyrää piirtäen.
Näitä liikkeitä olen tehnyt hyvin rauhallisesti ja yrittänyt miettiä lihashallintaa. Vasen olkapää on liikkeissä tunnoton, mikä on varmasti täysin normaaia. Kipua harjoitteiden aikana ei ole paljoa ollut, mikä on yllättänyt positiivisesti. Fysion ohjeiden mukaan kivun rajoissa on mentävä, jos tuntee kipua jätetään harjoitus mylhemmäksi.

Kylmähoitoa olkapäälle tulee melkein 10 kertaa päivässä, 4-5 kertaa päivässä + jokaisen harjoitusken jälkeen. Tällä kylmähoitomäärällä hyvä jos olkapää ehtii normaalilämpöinen olemaan päivän aikana =) No kylmähoidosta on paljon hyötyä turvotuken ja tulehduksen hoitoon, sekä aineen vaihdunnan lisäämiseen.

Näillä tunnelmilla viikonloppuun ja maanantaina sitten tikkien poistoon.


tiistai 6. syyskuuta 2011

Leikkaus ja ensimmäinen yö

Leikkausaika oli heti aamusta, joten osastolla ei tarvinnut turhia odotella. Perus kyselyt hoitajilta ja anestesialääkäriltä. Sitten jo leikkaussaliin ja nukutusaine suoneen.
Heräilin kolmen tunnin jälkeen. Lievää huimausta jonkin aikaa, mutta onneksi ei mitään ihmeellisempää pahoinvointia.

Sain vähän ruokaa ja hoito-ohjeita ensimmäisille päiville. Sitten lääkäri tuli käymään ja keskusteltiin operaatiosta. Vaurio olkapäässä oli paljon laajempi kuin MRI kuvasta oli päätelty. Labrum (nivelkuoppa) oli vaurioitunut edestä puolen kierroksen matalta (klo 19-13), sekä SLAP vaurio. No kiinnikkeitä oli laittettu neljä kappaletta. Jänteet olivat kuulumma hyvan näköiset ja leikkaus sujui hyvin, niin siltä osin ei ole estettä olkapään parantumisessa normaaliksi tai lähes normaaliksi.

Laajemman operoinnin vuoksi sairasloma ja kuntoutuminen tulee olemaan pidempi kuin olin arvellut. Sairaslomaa määrättin kuusi viikkoa ja neljä viikkoa käsi kantositeessä. Kahdeksan viikon päästä aika jälkitarkastukseen. Kahden viikonpäästä fysioterapeutin aika jonka jälkeen alkaa asteittainen kuntoutus. Nyt ensimmäiset kaksi viikkoa teen hyvin rauhallisia olkapään ja kyynärvarren liikkeitä, sekä sormipuristuksia. Täytyy pitää vaan maltti nyt alussa etten rasita liikaa. Toistan itselle että liika intoilu kostautuu. Kivun rajoissa ja ohjeiden mukaisia kertoja toteuttaen mennään.

Ensimmäinen ilta ja yö meni ajoittain aika kovissa kivuissa, sekä pahanolon aaltoilua sietäen. Välillä tuntui että huimaa ja lentää laatta. No sain kuitenkin nukuttua muutaman tunnin yön aikana ja olo nyt ihan kohtuu virkeä.
Tänään alkaa siis ensimmäiset puristelu liikkeet, joiden tarkoitus on aktivoida yläraajan aineen vaihduntaa.

Kylmägeelipussia pidän myös vähän väliä vähentämään turvotusta.

Tästä se toipuminen lähtee!
5 kpl tähystys reikiä.

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Kauden huipentumana Jönssin malja ja huomenna leikkauspöydälle.

Eilen Kuusijärvellä kisailtiin seuran perinteinen leikkimielinen joukkue TRI kisa Jönssin malja.
Tällä kertaa osallistujien vähyyden vuoksi kisailtiin kolmihenkisin joukuein.
Matkan oli 300 uinti+ 10km pyöräily + 1,7km juoksu.
Ajatuksena edetä siten, että kaikki joukkuejäsenet suorittaa jokaisen lajin vuoronperään.

Tapahtuma oli oikein loistava. Oli hauskaa vetää hapoille joka lajissa ja välissä sai sitten palautella ja vaihtaa varusteet rauhassa. Lajit kulki yllättävän hyvin siihen nähden kuinka vähän olen viimeisen kuukauden aikana reenaillut. Uinnissa täräytin paukusta kärkeen ja alkuun vedin kovaa. No 300 m on kuitenkin sen verran pitkä matka niin viimeisen 100 m räpistelin täysin hapoilla =)
Pyöräily meni ihan kohtuu hyvin. Taas totutusti Kuninkaan mäen nousuissa jalat puupökkelöksi ja viimeinen kilsa yhtä tuskaa! Juoksu oli oikein mukavan rentoa ja irtonaista, sekä vauhti tuntui ainakin itsestä kohtuu hyvältä.

Kisailun jälkeen käytiin saunassa ja syömässä. Oli oikein mukava tutustua uusiin seurakavereihin ja vaihtaa jo vuoden aikana tutuksitulleiden seurakavereiden kanssa kuulumisia rennossa ilmapiirissä.

Huomenna aamusta menen sitten olkapääleikkaukseen.
Edessä on siten uudet haasteet. Fyysisesti tulee pitkä tauko harjoitteluun, mutta henkisesti leikkauksesta toipuminen ja tuleva olkapään kuntoutus vaatiin varmasti täyden keskittymisen. Omalla tekemättömyydellä tai liiallisella intoilulla ei saa vaarantaa olkapään parantumista. Olkapääleikkauksissa (myös muissa ruumiinosissa kuten polvi) suuri osuus parantumisen laadussa tehdään juuri oikealla kuntoutuksella.

Huomisen jälkeen muutan harjoitusblogini siis kuntoutusblogigsi.
Ensivuodelle en osaa asettaa mitään tavoitteita kun kaikki tuntuu tällä hetkellä hyvin epävarmalta.
Talven massahiihdon voi todennäköisesti unohtaa. Kuitenkin pieni ajatuksen kipinä on, että josko sitä sen verran kuntoutus ensikesään mennessä, että Joroisilla taas kisailisin? Niin ja 5h alitusta tietysti hakemaan jos viivalla ollaan =)

Aika näyttää kuinka käy.

tiistai 23. elokuuta 2011

Kisaseurantaa osa II

Viime sunnuntaina olin seuraamassa Tampereella järjestettävää pitkän matkan EM triathlonia. Pitkä matka koostuu 4 km uinnista, 120 km pyöräilystä ja 30 km juoksusta.

Koska kilpailun startti oli jo 6.45 aamulla olisi Helsingistä joutunut älyttömän aikaisin lähteä ajamaan, niin sain houkuteltua vaimon ja lapsen mukaan (no lasta ei tarvinnut houkutella :) ). Menimme lauantaina Nokian Edeniin kylpylä hotelliin. Pitkään aikaan en ollut kylpylässä ollutkaan. Lauantain kun saunottiin ja köllöteltiin porealtaissa ja lämpimässä vedessä, oli sunnuntain aamuna oikein rento olo =). Hyvät lähtökohdat siis tiukkaan kannustus rupeamaan ;).

Uinnin lähdöt oli porrastettu sarjoittain, miehet elite, naiset elite, miehet ikäryhmät, naiset ikäryhmät ja kuntosarjat. Mikä varmasti oli hyvä ratkaisu ruuhkien välttämiseksi. Siltikin näytti tiiviitä ryhmiä muodostuvan.

Uinti vauhdit eliten miesten ja naisten kärjessä oli mielestäni todella kovaa, miehissä alle 47minuuttia ja naisissa alle 53 minuuttia 4 kilometrin matka. Suomalaiset näyttivät tässä vaiheessa jäävän jo ratkaisevan paljon kärjestä. Mutta matka on pitkä vielä uinnin jälkeen.

Pyöräilyä seurasin vain osan ajasta, kun kävin välissä aamupalalla ja hakemassa vaimon ja lapsen mukaan katsomaan kisoja. Pyöräilyssä huomasin kuitenkin, että Hastilla ja Miettisellä näytti olevan hyvä vauhti päällä. Myöskin muutaman seurakaverin ehdin huomata ja kannustaa tässä vaiheessa. Ehdin myös ihailemaan oikein hienoja pyöriä, tuli itsellekin sellainen olo, että mulle kans tollanen TT pyörä =)

Palasin aamupalalta kun miesten kärki oli juuri lähtenyt juoksemaan. Juoksua oli hyvä seurata stadionin läheisyydestä. Juoksussa myös erottaa urheilijat paremmin kuin pyöräilyssä ja ehtii vähän kannustaakin enemmän. Seurakavareita pääsin myös kannustamaan juoksun aikana. Tai tulihan sitä oikeastaan melkein kaikkia ohimeneviä urheilijoita kannustettua juoksun aikana.

Miesten kärjessä viiletti espanjalainen selkeässä johdossa, mutta Hast eteni erittäin hyvää vauhtia ja saavutti 2. ja 3. sijoilla olevia juoksijoita. Viimeiselle kierrokselle lähtiessä Hast oli jo näköetäisyydellä hopea sijasta ja näytti vauhti olevan paljon kovempaa kuin toisena etenevällä. Miettisellä oli myös hyvä taistelu ruotsalaisen kanssa viimeiselle kierrokselle lähtiessä. Naisten elite sarjasta en aivan erottanut, mistä sijoista suomalaiset taistelivat. Tanskalainen oli naisten sarjassa aivan ylivoimainen. Suomalaisilla Hyvärisellä ja Kivirannalla näytti olevat taas hyvä taistelu keskinäisestä paremmuudesta, kuten oli Joroisillakin. Hyvärinen ohitti Kivirannan viimeiselle kierrokselle lähtiessä ja näin Joroisissä ollut järjestys oli sama Tampereellakin.

Hast otti hienosti hopeaa, onnittelut siitä hänelle. Suoritus näytti katsojan silmistä erittäin hyvältä ja varsinkin jouksu oli todella vahvaa menoa! Miettinen karisti ruotsalaisen kannoiltaan viimeisellä kierroksella ja loppusijoitus 12. Hieman nopeammalla uinnilla olisi Miettinen taistellut 10. sakin sijoituksista.

Kisapaikalta jouduin lähtemään ennen, kuin kaikki seurakaverit olivat maalissa. Harmi sinänsä, olisi ollut mukava kannustaa loppuun asti =) Seurakavereista kävin Jupiksen maaliin tulon katsomassa ja sen jälkeen jouduttiin lähtemään pikkuhiljaa kotia päin.

Näin sivusta katsojasta kisajärjestelyt vaikuttivat toimivilta. Uinnin lähdössä oli ehkä hieman sekavuutta, mutta muuten järjestelyt vaikuttivat selkeiltä.
Mukava oli myös huomata, että katsojia oli tullut paikanpäälle ihan kohtuullisesti ja kannustusta myös löytyi. Kaikin puolin mukava oli kisaa seurata ja tulihan siitä sellainen olo, että ehkä sitä joskus itsekin tuonne pitkän matkan viivalle tulee lähdettyä.
Täältä löytää joitain kuvia kisasta.

maanantai 15. elokuuta 2011

Kisaseurantaa

Viime lauantaina kävin katsomassa seuran rykäsy kisaa. Olin ensimmäistä kertaa sivusta katsomassa triathlon tapahtumaa. Vaikka tapahtuma oli kokoluokaltaan pieni (reilu 30 kisaajaa), oli mukava seurata tapahtumia myös sivusta. Kyllähän se välillä tuntui, että olisi pitänyt itsekin viivalle lähteä =)
Täältä löytyy muutama kuva joita napsin matkalta.

Sunnuntaina tuli hieman urheiltuakin, kun kävin seuran kavereiden kanssa uimassa seurasaaren ympäri. Matkaa kertyy noin 3,5 km riippuen kuinka paljon kiertää rantaa. Uin reitin ensimmäistä kertaa niin suunnistaminen meinasi olla hieman haastellista, kun ei tiennyt aina minkä kohteen edestä ottaa suunnaksi. Tämä oli myös pisin yhtämittainen uintiharjoitus mulle ja kohtuu mukavasti se meni. Tarkkaa aikaa ei ole tiedossa, kun ei ollut kelloa matkassa, mutta veikkaisin jotain tunnin luokka tai hieman päälle.

Ensi viikonloppuna ajattelin jatkaa kisan seurantaa katsomon puolelta sunnuntaisessa pitkänmatkan EM kisassa Tampereella. Hirmu aikaisin on lähdöt, mutta jospa sitä pystyisi heräämään riittävän ajoissa.

Paljon tsemiä kaikille Tampereen pitkänmatkan kisaan osallistuville!

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Harjoitusmäärät maratonille ja puolikkaalle.

Katselin joutessani harjoituspäiväkirjaa ja tein yhteenlaskuja kuinka paljon tammikuun alusta on tullut harjoiteltua tämän kauden kahteen tavoitteeseeni. Harjoituspäiväkirjaan en erotellut tehoja vaan kokonais tuntimäärät ja matkat (osa matkoista arvioita). Tehoja tuli keväällä tehtyä jonkin verran, mutta niiden osuus on kuitenkin kohtuullisen pieni. Kaikki kirjatut harjoitukset on tehty tarkoituksella, eikä harjoitusmäärät sisällä esim työmatkoja tai kaikkia kevyempiä huoltavia harjoitteita.

Aloitin tammikuun alusta pitämään kirjaa harjoituksista ihan perus exel tyyppisellä kirjanpidolla. Ensivuonna ajattelin laittaa hieman tarkemmin harjoitusten sisällöt. Pitää syksyn aikana katsella mistä löytää hyvän harjoituspäiväkirja ohjelman. Ennen tammikuuta oli harjoitellut ihan perus kuntoiluna hiihtoa ja ennen lumien tuloa lenkkeilyä noin 2-3 kertaa viikossa. Eli niin sanottu valmistautumis jakso oli alla ja tammikuussa alkoi peruskuntokausi.

Yhteensä harjoittelua tuli 1.1 - 16.7 välillä, 164 tuntia.
Tämä jakaantui ajallisesti erilajeihin seuraavasti, hiihto: 36.45, juoksu  57.55, pyöräily 40.36, uinti 20.54, muut (kuntosali yms) 7.51.
Kilometrejä tuli erilaijeissa yhteensä: hiihto 520, juoksu 597, pyörä 838, uinti 48.

Kuukausittain eroteltuna harjoituttelu meni lajeittain.

Tammikuu:
Hiihto 8 h 36 min 113,5 km
Juoksu 5 h 10 min 43,3 km
Uinti 3 h 15 min 5,7 km
Spinning 2 h 45 min
Muut 3 h

Helmikuu:
Hiihto 20 h 51 min 278,2 km (sis 24h hiihdon)
Juoksu 6 h 05 min 63,1 km
Uinti 5 h 11,2 km
Spinning 4 h 30 min
Muut 3 h 6 min

Maaliskuu: (1vko flunssa)
Hiihto 7 h 23 min 127 km
Juoksu 7 h 35 min 77,2 km
Uinti 3 h 45 min 7,9 km
Spinning 1 h 20 min
Muut 30 min

Huhtikuu:
Juoksu 16 h 22 min 173 km
Uinti 3 h 50 min 8,3 km
Pyöräily 5 h 48 min 118 km
Muut 1 h 15 min

Toukokuu:
Juoksu 13 h 3 min 144,7 km
Uinti 1 h 2,6 km
Pyörä 90 min 33 km

Kesäkuu:
Juoksu 4 h 33 min 42,4 km
Pyörä 17 h 55 min 487 km
Uinti 3 h 6 min 8,8 km

Heinäkuun alkupuolisko:
Juoksu 5 h 8 min 53,6 km
Pyörä 6h 48 min 200 km
Uinti 1h 18 min 3,7 km

Harjoitusmääristä näkee muutaman asian selvästi.
Maaliskuussa jäi harjoitusmäärät viikon kestäneen flunssan johdosta hieman pienemmäksi kuin oli tarkoitus, mutta sillä ei todennäköisesti ollut suurta vaikutusta kesän suorituksiin.
Huhti- ja toukokuussa huomaa selkeästi panostuksen juoksuharjoitteluun. Toukokuu meni harjoituksellisesti pelkästään juoksun parissa. Tämä johtui maratoniin keventämisestä sekä kaikenlaisesta kiireestä mikä siinä keväällä oli, pääosin työasiat painoivat päälle. Juoksumäärällisesti huhti- ja toukokuussa menin varmasti lähellä maksimäärissä, jalat eivät todennäköisesti paljoa enempää rasitusta kestäisi.
Pyöräily harjoittelun aloitin siis käytännössä kunnolla vasta kesäkuussa. Tämä on todennäköisesti suurin syy, miksi jalkojen lihaksisto kestänyt aivan loppuun asti. Pyöräilyn osalta vielä teki hankalaksi aikaisempien vuosien pohjan puuttumisen. Toukokuussa olisi pitänyt ehtiä tekemään riittävästi pyöräilyä alle.
Uinti kulkee yllättävän hyvin kohtuu pienellä harjoittelulla.

Kokonaisuudessan voisi sanoa, että yllättävän pienellä harjoittelulla määrällisesti pääsin selkeästi omien tavoitteiden alle. Ehkä sitä on tullut kevään aikana tehtyä oikeita asioita ja riittävän hyvällä keskittymisellä, että vähillä tunneilla saa paljon aikaiseksi. Olen huomannut, että näin vanhemmiten asioita pohtii paljon syvällisemmin kuin silloin junnuna, jolloin harjoituksista saa paljon enemmän irti. Oman kropan kuunteleminen oli jo nuorena tärkeää, mutta harjoituksen perimmäiset tarkoitukset ja tavoitteet tuli jätettyä vain valmentajan kontolle.