Viikonloppuna jouduin kyljen vuoksi olemaan täysilevossa. Lastenhoidossa kuitenkin riittää touhua ja energiaa palaa =) Lauantaina kylki oli todella kipeä joten lepääminen oli itselle hyvin perusteltu. Sunnuntaina kipu oli jo hieman lievempi, kuitenkin edelleen kohtalainen, joten kovasti alkoi tehdä mieli treenaamaan. Sain kuitenkin itselleni perusteltua, että nyt kun tämän päivän vielä otan iisisti niin huomenna on sitten jo huomattavasti parempi tilanne. Täytyy sanoa että aika monta kertaa täytyi tätä hokea itselle =)
Tänään on taas parempaan suuntaan kipu menossa, edelleen kuitenkin ei pysty yskimään ja aivastaminen tuottaa kovaa kipua. Töiden jälkeen käyn koittamassa pyörällä miltä rasitus tuntuu. Huomenna olisi seuran cup kisa Rykäsy, joten illalla on tehtävä päätös pakkaanko varusteet mukaan vai en. Tällä hetkellä uskoisin että osallistun. Otan vaikka pari buranaa niin eiköhän se mene, seuraamukset näkee sitten seuraavana päivänä.
Viikonloppuna tuli siis todettua kuinka vaikea on henkisesti antaa itselle lupa levätä. Kun kyse on vaivasta joka ei periaatteessa estä harjoittelua, vaan kipua sietämällä olisi voinut harjoitella ja mahollisesti pitkittää kiputilaa, niin silloin on vaikea pohtia lopullista järkevyyttä lepäämiselle. Vaikea tietää oliko lepääminen järkevää vai olisiko pitänyt kuitenkin käydä kevyesti pyöräilemässä. Ajattelin kuitenkin että parin päivä levolla voisin saada seuraavalle viikolla paremmat lähtökohdat tehdä täysipainoisempi viikko.
Yksi asia on sitten varmaa, tämän kevään osalta on nappikset laitettu varaston nurkkaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti