Viimeviikolla sain tehtyä vain kaksi pyörälenkkiä, mutta molemmat lenkit olevat ajallisesti kohtuu pitkät. Tiistaina noin 2 tuntia kevyesti pyöritellen hieman vajaa 50 km ja lauantaina sitten 3h 23min noin 93 km hieman reippaampaa vauhtia (ehkä liian kovaa minun pyöräkunnolle). Lauantain pyöräily oli ensimmäinen lenkki, jonka pituus oli vähintään puolimatkan pyöräilyn verran. Parin tunnin kohdilla tuntui jo jalat aika väsyneiltä ja lenkin jälkeen mietinkin, että hitsi, tästähän pitäis vielä puolimaraton juosta... kuinkahan käy. No rasitusta oli parilta viikolta jo kohtuullisesti alla, joten pakko uskoa ja toivoa, että keventäminen auttaa myös pyöräilyyn.
Viimeviikolla olen ollut yllättävän väsynyt. Sellainen yleinen väsymys päällä iltapäivisin ja iltaisin. Ei niinkään harjoitellessa huomaa, mutta illalla varsinkin väsymys iskee voimalla. Todennäköisesti tähän vaikuttaa nyt työkiireet ja niiden aiheuttama lievä stressaantuminen. Aloitan juhannukselta loman, joten töissä ollut karmea kiire saada hommat tehtyä ennen lomaa. Toivottavasti väsymys väistyy sitten juhannuksen jälkeen, kun pääsee kunnolla lepäämään ja siinä sivussa harjoittelemaan.
Tämä viikko menee edelleen saman teeman mukaan, pyöräpainotteisesti. Pyrin tekemään yhden pitemmän lenkin ja yhden lyhyemmän, joka sisältää reippaampia osioita. Viikonloppuna myös ajattelin tehdä yhdistelmäharjoituksen, joko duathlon tai triathlon.
Niin ja mukavaa juhannusta kaikille!
maanantai 20. kesäkuuta 2011
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Maantie kutsuu
Viime viikko meni tehopainotteisesti.
Tiistaina seurakisa, perjantaina pyöräilyä Solvallan seudulla ja sunnuntaina lajinomainen harjoitus (30min uinti, 1h pyörä ja 25min juoksu).
Näiden kahden lajinomaisen harjoituksen perusteella voin päätellä, että pyöräilyä on nyt tehtävä mahdollisimman paljon seuraavan parin viikon sisään. Molemmissa harjoituksissa jalkojen lihakset oli aika pahasti jumissa pyöräilyn jälkeen, eikä juoksusta tule rentoa missään vaiheessa. Sunnuntain harjoituksessa jalat oli vähän paremmat kuin tiistaina, mutta takareidet oli ihan juntturassa, minkä huomasi erityisesti ylämäkiosuuksilla.
Nyt Joroisille on aikaa vajaa viisi viikkoa, joten mitään ihmeitä tässä ei pysty tekemään, mutta uskoisin pyöräkilometrien lisäyksellä voin saada jalat totutettua polkemiseen (pyörittämiseen?). Seuraavan parin viikon aikaa pyrin tekemään siis mahdollisimman paljon harjoituksia pyörällä, juoksua ja uintia kuitenkaan kokonaan unohtamatta. Juoksulenkeillä ajattelin tehdä hieman intensiivisempiä harjoituksia ja saada juoksuun hieman vauhtia jos sitä on mahdollista nostaa siitä maratonvauhdista =)
Näiden parin pyöräpainotteisen viikon jälkeen tuleekin Kisko triathlon viikko, jolloin on myös alkuviikosta seuran 1500m avouinti. Kiskosta saa hyvän lajiharjoitusen ennen Joroista. Siitä on sitten pari viikkoa aikaa keventää ja "herkistellä" kuntoa.
Näillä eväillä siis mennään, saas nähdä kuin käy.
Tiistaina seurakisa, perjantaina pyöräilyä Solvallan seudulla ja sunnuntaina lajinomainen harjoitus (30min uinti, 1h pyörä ja 25min juoksu).
Näiden kahden lajinomaisen harjoituksen perusteella voin päätellä, että pyöräilyä on nyt tehtävä mahdollisimman paljon seuraavan parin viikon sisään. Molemmissa harjoituksissa jalkojen lihakset oli aika pahasti jumissa pyöräilyn jälkeen, eikä juoksusta tule rentoa missään vaiheessa. Sunnuntain harjoituksessa jalat oli vähän paremmat kuin tiistaina, mutta takareidet oli ihan juntturassa, minkä huomasi erityisesti ylämäkiosuuksilla.
Nyt Joroisille on aikaa vajaa viisi viikkoa, joten mitään ihmeitä tässä ei pysty tekemään, mutta uskoisin pyöräkilometrien lisäyksellä voin saada jalat totutettua polkemiseen (pyörittämiseen?). Seuraavan parin viikon aikaa pyrin tekemään siis mahdollisimman paljon harjoituksia pyörällä, juoksua ja uintia kuitenkaan kokonaan unohtamatta. Juoksulenkeillä ajattelin tehdä hieman intensiivisempiä harjoituksia ja saada juoksuun hieman vauhtia jos sitä on mahdollista nostaa siitä maratonvauhdista =)
Näiden parin pyöräpainotteisen viikon jälkeen tuleekin Kisko triathlon viikko, jolloin on myös alkuviikosta seuran 1500m avouinti. Kiskosta saa hyvän lajiharjoitusen ennen Joroista. Siitä on sitten pari viikkoa aikaa keventää ja "herkistellä" kuntoa.
Näillä eväillä siis mennään, saas nähdä kuin käy.
torstai 9. kesäkuuta 2011
Palautumista ja ensimmäinen TRI-kisa.
Maratonin jälkeen yllätti yleisen vireystilan romahtaminen maanantai ja tiistai päivinä. Väsymys oli todella voimakasta ja tiistaina lähdin töistä ajoissa kotiin ja otin reilun tunnin päikkärit. Väsymyksen lisäksi jalkojen lihakset oli samaan aikaan todella kipeät. No tästäkin toivuttiin ja keskiviikkona alkoi olla jo hieman parempi olotila.
Torstaina kävin uimassa ensimmäisen kerran avovedessä hyvin kevyesti ja perjantaina tein suhteellisen kevyen pyöräilyn. Viikonloppuna alkoi olla jo kohtuullisen hyvä tunne ja tein lauantaina pitemmän pyörälenkin, noin 2,5 tuntia ja sunnuntaina 45 minuutin uinnin Kuusijärvellä.
Tiistaina olikin sitten vuorossa elämäni ensimmäinen triathlon startti. Seuran järjestämä cup osakilpailu "rykäsy" triathlon Kuusijärvellä sisälsi 750 m uintia, n. 14 km pyöräilyä ja n. 5 km juoksua. Kilpailussa oli reilusti osallistujia, sää oli lämmin ja tunnelma tapahtumassa oikein mukava
Lähdössä päätin mennä oikeaan reunaan, jotta välttyisin pahimmilta ruuhkilta. Vihellyksen kuuluessa startin merkiksi lähdin uimaan kohtuullisen kovaa. Hetken rehkittyä katsoin ensimmäisen kerran suuntaa ja huomasin kaikkien muiden olevan paljon vasemmalla, olin eksynyt linjasta todella pahasti oikealle. No loppumatkasta kiinnitin enemmän huomiota suuntaan ja katselin vähän väliä mihin suuntaan olen menossa.
Ensimmäisen käännöksen jälkeen alun liiallinen intoilu alkoi painaa käsissä ja sen jälkeen pyrin uimaan rennosti ja pitkällä vedolla. Loppu uinti meni hyvin ja uinnin aika 10.46 oli oikein hyvä siihen nähden, että tämä oli vasta kolmas kerta kun uin avovedessä märkäpukupäällä.
Uinni jälkeen ensimmäinen vaihto pyörään sujui ilman suurempia ongelmia tai sekoilua. Pyöräilyn aluksi otin juomaa ja sen jälkeen pyrin hakemaan hyvää rytmiä polkemiseen. Kuten olin jo alunperin arvellutkin niin pyöräilyn aikana takaa tuli ohi monta kovempaa menijää, esim Jupis joka tuli noin 9-10 km kohdilla vauhdilla ohi. Yritin pitää oman vauhdin yllä, mutta kyllä ohimenevät kilpakumppanit laittoi väkisin yrittämään kovempaa. Niinhän siinä sitten kävi, että viimeiset nousut noin 12 km kohdilla laittoi jalat pahasti hapoille ja polkeminen loppuun oli aika vaikeaa. Pyöräosuuden aika oli 27.28, joka sisältää vaihdot. Aikaan olen ihan tyytyväinen vähäiseen pyöräilyyn verraten.
Toinen vaihto sujui myös ongelmitta ja juoksuun lähdin vielä hyvillä tunnelmilla. Juoksun alkukilometreillä jo huomasin ettei tänään juoksu luonnistu. Reidet oli aivan jäykät ja kylkeen rupesi pistämään. Alkujäykkyydstä toivuttua ei jaloista löytynyt yhtään tehoja. Juoksuvauhti oli aivan karmean hidasta ja olotila todella väsynyt. noin 2-3 kilometrin kohdilla juoksussa päätin, että nyt en mieti aikaa tai sijoituksia ja juoksen vain kevyesti loppuun. Juoksuaika oli 25.38 mikä taisi olla yleisen sarjan hitaimpia aikoja.
Tulokset täällä.
No ensimmäinen kokemus triathloniin on nyt saatu ja päällisin puolin hyvillä mielin. En tiedä painoiko jaloissa ja kropassa vielä maratoni, josta oli 9 päivää aikaa, vai eikö tehoja yksinkertaisesti kestä riittävästi.
Nyt on Joroisille puolimatkan triathloniin 5 viikkoa aikaa. Harjoittelussa tulen seuraavilla viikoilla painottamaan pyöräilyyn. Tavoite saada ainakin pari pitkää vähintään 100 km pyörälenkkiä alle.
Heinäkuun alussa olisi vielä Kisko triathlon, jossa voisi käydä harjoituksen omaisesti 1/4 matkan suorittamassa.
Torstaina kävin uimassa ensimmäisen kerran avovedessä hyvin kevyesti ja perjantaina tein suhteellisen kevyen pyöräilyn. Viikonloppuna alkoi olla jo kohtuullisen hyvä tunne ja tein lauantaina pitemmän pyörälenkin, noin 2,5 tuntia ja sunnuntaina 45 minuutin uinnin Kuusijärvellä.
Tiistaina olikin sitten vuorossa elämäni ensimmäinen triathlon startti. Seuran järjestämä cup osakilpailu "rykäsy" triathlon Kuusijärvellä sisälsi 750 m uintia, n. 14 km pyöräilyä ja n. 5 km juoksua. Kilpailussa oli reilusti osallistujia, sää oli lämmin ja tunnelma tapahtumassa oikein mukava
Lähdössä päätin mennä oikeaan reunaan, jotta välttyisin pahimmilta ruuhkilta. Vihellyksen kuuluessa startin merkiksi lähdin uimaan kohtuullisen kovaa. Hetken rehkittyä katsoin ensimmäisen kerran suuntaa ja huomasin kaikkien muiden olevan paljon vasemmalla, olin eksynyt linjasta todella pahasti oikealle. No loppumatkasta kiinnitin enemmän huomiota suuntaan ja katselin vähän väliä mihin suuntaan olen menossa.
Ensimmäisen käännöksen jälkeen alun liiallinen intoilu alkoi painaa käsissä ja sen jälkeen pyrin uimaan rennosti ja pitkällä vedolla. Loppu uinti meni hyvin ja uinnin aika 10.46 oli oikein hyvä siihen nähden, että tämä oli vasta kolmas kerta kun uin avovedessä märkäpukupäällä.
Uinni jälkeen ensimmäinen vaihto pyörään sujui ilman suurempia ongelmia tai sekoilua. Pyöräilyn aluksi otin juomaa ja sen jälkeen pyrin hakemaan hyvää rytmiä polkemiseen. Kuten olin jo alunperin arvellutkin niin pyöräilyn aikana takaa tuli ohi monta kovempaa menijää, esim Jupis joka tuli noin 9-10 km kohdilla vauhdilla ohi. Yritin pitää oman vauhdin yllä, mutta kyllä ohimenevät kilpakumppanit laittoi väkisin yrittämään kovempaa. Niinhän siinä sitten kävi, että viimeiset nousut noin 12 km kohdilla laittoi jalat pahasti hapoille ja polkeminen loppuun oli aika vaikeaa. Pyöräosuuden aika oli 27.28, joka sisältää vaihdot. Aikaan olen ihan tyytyväinen vähäiseen pyöräilyyn verraten.
Toinen vaihto sujui myös ongelmitta ja juoksuun lähdin vielä hyvillä tunnelmilla. Juoksun alkukilometreillä jo huomasin ettei tänään juoksu luonnistu. Reidet oli aivan jäykät ja kylkeen rupesi pistämään. Alkujäykkyydstä toivuttua ei jaloista löytynyt yhtään tehoja. Juoksuvauhti oli aivan karmean hidasta ja olotila todella väsynyt. noin 2-3 kilometrin kohdilla juoksussa päätin, että nyt en mieti aikaa tai sijoituksia ja juoksen vain kevyesti loppuun. Juoksuaika oli 25.38 mikä taisi olla yleisen sarjan hitaimpia aikoja.
Tulokset täällä.
No ensimmäinen kokemus triathloniin on nyt saatu ja päällisin puolin hyvillä mielin. En tiedä painoiko jaloissa ja kropassa vielä maratoni, josta oli 9 päivää aikaa, vai eikö tehoja yksinkertaisesti kestä riittävästi.
Nyt on Joroisille puolimatkan triathloniin 5 viikkoa aikaa. Harjoittelussa tulen seuraavilla viikoilla painottamaan pyöräilyyn. Tavoite saada ainakin pari pitkää vähintään 100 km pyörälenkkiä alle.
Heinäkuun alussa olisi vielä Kisko triathlon, jossa voisi käydä harjoituksen omaisesti 1/4 matkan suorittamassa.
maanantai 30. toukokuuta 2011
Tukholman maraton 2011
Lähtökohdat maratonille oli mitä mainioimmat. Viimeisten päivien tankkaus oli omasta mielestä onnistunut hyvin, vaikka aika turvonnut olo olikin. Sää oli mitä mainioin, noin 15 astetta ja pilvistä. Ainut asia mikä ennen lähtöä mietitytti oli, mitä vauhtia uskaltaa lähteä matkaan. Tavoitteeksi olin kevään aikana ottanut 3h 45 min, vaikka alunperin 4h alitus oli päätavoite. Viimeisten viikkojen lenkkivauhti oli kuitenkin ollut sen verran kovaa että luottavaisella mielin olin lähdössä matkaan, jos vaan jalat kestää niin kunto riittää varmasti 3.45 aikaan. Päätin että lähden juoksemaan täysin tuntuman mukaan, rennosti ja helposti juosten ekat 15 kilometriä ja jos sen jälkeen on menohaluja paljon niin voi kokeilla kiristää hieman.
Laivalla pari tuntia ennen lähtöä valmistautuminen ja pukeutuminen. Varpaisiin ja muihin hiertymiselle alttiisiin paikkoihin vaseliinia. Sen jälkeen reilun kilometrin kävely lähtöpaikalle, ja 15 minuuttia ennen lähtöä omaan lähtökarsinaan.
Lähtölaukaus kajahti ja ensimmäisen kilometrin alkuryysiksen jälkeen oman vauhdin hakemista. Alku tuntui hyvältä, askel rennolta ja kevyeltä. Ensimmäisen 5 kilometrin kohdalla kello näytti 24.58, eli vauhti noin 5.00 min/km. Vauhti vaikutti hyvältä ja en miettinyt sitä sen enempää vaan annoin vaan mennä tuntemuksien mukaan.
10 km kohdalla aikaa oli vierähtänyt 50.20 ja 15 km kohdalla 1.15.18. Juoksuvauhti tuntui vakioituneen noin 5 min/km paikkeille, hieman maaston mukaan vaihdellen. Juoksu tuntui 15 km kohdalla vielä kohtuullisen kevyeltä, hengitys toimi hyvin ja syke tuntui olevan kohtuullisen alhaalla (sykemittareia ei ollut mukana), ensimmäisiä jäykistymisen oireita oli takareisissä kuitenkin havaittavissa. 20 km kello näytti 1.40.14, nyt päätin kokeilla pystyisikö hieman kiristää vauhtia. Juoksu tuntui takareisien kireyttä lukuun ottamatta helpolta.
Puolimatkan aika 1.45.37 mikä tarkoittu omaa uutta ennätystä puolimaratonille =). Viime vuoden keväänä Tuusulan puolimaratonin aika oli 1.48 ja risat. Fiilis oli hyvä ja alkoi tuntua, että hitto olisiko mahdollista juosta alle 3.30 aikaan! 22 ja 27 km välillä oleva Djurgården vaihteleva maastoinen osuus kuitenkin romutti ne ajatukset. Lyhyet ylämäet alkoi tuntumaan takareisissä ikävästi ja jalat alkoi tuntumaan jo raskailla. 25 ja 30 km välit meni hieman yli 5 min/km vauhtia.
Noin 31-32 kilometrien välissä alkoi jäljellä olevien kilometrien laskeminen. Mikä tarkoitti tietysti sitä, että kilometrit tuntuivat pitkiltä ja juoksun henkinen osuus alkoi. 33 kilometrin jälkeen Västerbron silta kulutti takareisien voimia tehokkaasti, ja juoksuasentoon ja askellukseen täytyi keskittyä voimakkaasti, ettei lantio "romahtaisi" ja juoksu menisi istuvaksi. 35 km kohdalla vauhti ei ollut vielä laskenut kovin paljoa ja silloin päätin, että nyt loppu on tsempattava niin pääsen vielä 3.33 aikaan.
35 - 41 kilometreillä taistelu kipuja vastaan koveni kokoajan. Takareidet oli tulessa ja kipeiden lihasten listalle tuli etureisien yläosat, sekä pohkeiden alaosat. Näiden kilometrien pituudet tuntuivat venyvän jo lohduttoman pitkiksi, mutta muiden juoksijoiden selkien saavuttaminen ja ohittelu antoi henkisesti lisää voimia. Yleisöä oli paljon paikalla ja kannustus todella voimakasta, mikä myös antoi lisää voimia loppuun.
41 kilometrin kohdalla katsoin kelloa ja totesin, että nyt kaikki peliin! Hampaat irvessä ja kirosanojen saattelemana juoksin minkä jaloilla pääsin ja stadionille kurvatessa täysien katsomojen luokse tunne oli huikea. Yleisöä hurrasia ja tunnelma oli mahtava. Spurttasin lopun 195 metriä tuuletellen ja pääsin kuin pääsin alle 3.33.
Loppu aika 3 h 32 min ja 55 sek! Viimevuoden aikaan puolen tunnin parannus!
Maalista lähtöpaikalle ontuessa oli tunnelma huikea. En ollut osannut kuvitellakkaan, että näin kovaan aikaan mun lyhyillä ja paksuilla jaloilla olisi mahdollista. Tätä varten tuli tehtyä paljon töitä ja nyt sain siitä parhaan mahdollisen palkinnon.
Nyt juoksusta on kulunut puolitoista vuorokautta ja etureiden, sekä pohkeet on todella kipeät. Rappusten käveleminen on yhtä tuskaa. Nyt täytyy vaan yrittää palautella jalkoja ja lepäillä, jotta pääsee harjoittelemaan taas uutta tavoitetta Joroisen puolimatkaa varten.
Laivalla pari tuntia ennen lähtöä valmistautuminen ja pukeutuminen. Varpaisiin ja muihin hiertymiselle alttiisiin paikkoihin vaseliinia. Sen jälkeen reilun kilometrin kävely lähtöpaikalle, ja 15 minuuttia ennen lähtöä omaan lähtökarsinaan.
Lähtölaukaus kajahti ja ensimmäisen kilometrin alkuryysiksen jälkeen oman vauhdin hakemista. Alku tuntui hyvältä, askel rennolta ja kevyeltä. Ensimmäisen 5 kilometrin kohdalla kello näytti 24.58, eli vauhti noin 5.00 min/km. Vauhti vaikutti hyvältä ja en miettinyt sitä sen enempää vaan annoin vaan mennä tuntemuksien mukaan.
10 km kohdalla aikaa oli vierähtänyt 50.20 ja 15 km kohdalla 1.15.18. Juoksuvauhti tuntui vakioituneen noin 5 min/km paikkeille, hieman maaston mukaan vaihdellen. Juoksu tuntui 15 km kohdalla vielä kohtuullisen kevyeltä, hengitys toimi hyvin ja syke tuntui olevan kohtuullisen alhaalla (sykemittareia ei ollut mukana), ensimmäisiä jäykistymisen oireita oli takareisissä kuitenkin havaittavissa. 20 km kello näytti 1.40.14, nyt päätin kokeilla pystyisikö hieman kiristää vauhtia. Juoksu tuntui takareisien kireyttä lukuun ottamatta helpolta.
Puolimatkan aika 1.45.37 mikä tarkoittu omaa uutta ennätystä puolimaratonille =). Viime vuoden keväänä Tuusulan puolimaratonin aika oli 1.48 ja risat. Fiilis oli hyvä ja alkoi tuntua, että hitto olisiko mahdollista juosta alle 3.30 aikaan! 22 ja 27 km välillä oleva Djurgården vaihteleva maastoinen osuus kuitenkin romutti ne ajatukset. Lyhyet ylämäet alkoi tuntumaan takareisissä ikävästi ja jalat alkoi tuntumaan jo raskailla. 25 ja 30 km välit meni hieman yli 5 min/km vauhtia.
Noin 31-32 kilometrien välissä alkoi jäljellä olevien kilometrien laskeminen. Mikä tarkoitti tietysti sitä, että kilometrit tuntuivat pitkiltä ja juoksun henkinen osuus alkoi. 33 kilometrin jälkeen Västerbron silta kulutti takareisien voimia tehokkaasti, ja juoksuasentoon ja askellukseen täytyi keskittyä voimakkaasti, ettei lantio "romahtaisi" ja juoksu menisi istuvaksi. 35 km kohdalla vauhti ei ollut vielä laskenut kovin paljoa ja silloin päätin, että nyt loppu on tsempattava niin pääsen vielä 3.33 aikaan.
35 - 41 kilometreillä taistelu kipuja vastaan koveni kokoajan. Takareidet oli tulessa ja kipeiden lihasten listalle tuli etureisien yläosat, sekä pohkeiden alaosat. Näiden kilometrien pituudet tuntuivat venyvän jo lohduttoman pitkiksi, mutta muiden juoksijoiden selkien saavuttaminen ja ohittelu antoi henkisesti lisää voimia. Yleisöä oli paljon paikalla ja kannustus todella voimakasta, mikä myös antoi lisää voimia loppuun.
41 kilometrin kohdalla katsoin kelloa ja totesin, että nyt kaikki peliin! Hampaat irvessä ja kirosanojen saattelemana juoksin minkä jaloilla pääsin ja stadionille kurvatessa täysien katsomojen luokse tunne oli huikea. Yleisöä hurrasia ja tunnelma oli mahtava. Spurttasin lopun 195 metriä tuuletellen ja pääsin kuin pääsin alle 3.33.
Loppu aika 3 h 32 min ja 55 sek! Viimevuoden aikaan puolen tunnin parannus!
Maalista lähtöpaikalle ontuessa oli tunnelma huikea. En ollut osannut kuvitellakkaan, että näin kovaan aikaan mun lyhyillä ja paksuilla jaloilla olisi mahdollista. Tätä varten tuli tehtyä paljon töitä ja nyt sain siitä parhaan mahdollisen palkinnon.
Nyt juoksusta on kulunut puolitoista vuorokautta ja etureiden, sekä pohkeet on todella kipeät. Rappusten käveleminen on yhtä tuskaa. Nyt täytyy vaan yrittää palautella jalkoja ja lepäillä, jotta pääsee harjoittelemaan taas uutta tavoitetta Joroisen puolimatkaa varten.
keskiviikko 25. toukokuuta 2011
Viimeiset päivät ennen maratonia
Nyt on enää kolme päivää ennen lauantaista Tukholman maratonia. Tähän on harjoiteltu viimeiset 5 kuukautta. Se on aina kiva tunne kun tapahtuma lähenee, jota kohti on tehnyt monta kuukauttaa töitä. Rauhalliset tunnelmat kun kaikki on kohtuu hyvin.
Viime viikon flunssa oireet alkoivat loppumaan jo lauantain aikana ja sunnuntaina sain tehtyä aika hyvän viimeistely lenkin. Vauhti oli herkässä sunnuntaina ja tuli juostua hieman kovempaa kuin oli tarkoitus. Ajatuksena oli juosta 10 km maratonvauhtia (joka on 5,10-5,20min/km) tuntuman mukaan, en katsonut kelloa tai sykettä matkalla. Keskivauhti oli 4.45 min/km ja sykkeet siinä 160 paikkeilla, eli herkässä oli vauhti. En noin kovaa uskalla ajatella maratonia juoksevani, vaan tarkoituksena on lähteä alkuun 5.20 min/km vauhtia ja sitten 15 -20 km kohdilla katsoa josko olisi rahkeita lisätä vauhtia. Toisaalta fiiliksen mukaan on juostava, eli jos hyvältä tuntuu niin sitten on annettava vain mennä. Liian passiivinen alku ja jarruttelu voi tehdä juoksusta henkisesti rankan.
Maanantaina kävin kevyessä hieronnassa ja eilen tein kevyen 7 km lenkin.
Nyt kolmena viimeisenä päivänä alkaa tankkaus. Pastaa, puuroa, marjoja, leipää ja ruuan lisänä tankkausjuomaa 1 litra/päivä. Tankkausta en kuitenkaan tee niin rajuna mitä ohjeistetaan monessa paikassa (8-12g hiiilareita painokiloa kohti per päivä). Eli minun pitäisi syödä 630-930g hiilareita päivässä!
Mulla ei ole tarkoituksena tarkkaan laskea grammoja vaan syön sen verran hiilihydraattipitoisia ruokia päivän mittaan ettei voimakasta näläntunnetta muodostu missään vaiheessa päivän aikana. Arvioisin kuitenkin hiilareita tulevan jotain luokkaa 500g/päivä.
Viime viikon flunssa oireet alkoivat loppumaan jo lauantain aikana ja sunnuntaina sain tehtyä aika hyvän viimeistely lenkin. Vauhti oli herkässä sunnuntaina ja tuli juostua hieman kovempaa kuin oli tarkoitus. Ajatuksena oli juosta 10 km maratonvauhtia (joka on 5,10-5,20min/km) tuntuman mukaan, en katsonut kelloa tai sykettä matkalla. Keskivauhti oli 4.45 min/km ja sykkeet siinä 160 paikkeilla, eli herkässä oli vauhti. En noin kovaa uskalla ajatella maratonia juoksevani, vaan tarkoituksena on lähteä alkuun 5.20 min/km vauhtia ja sitten 15 -20 km kohdilla katsoa josko olisi rahkeita lisätä vauhtia. Toisaalta fiiliksen mukaan on juostava, eli jos hyvältä tuntuu niin sitten on annettava vain mennä. Liian passiivinen alku ja jarruttelu voi tehdä juoksusta henkisesti rankan.
Maanantaina kävin kevyessä hieronnassa ja eilen tein kevyen 7 km lenkin.
Nyt kolmena viimeisenä päivänä alkaa tankkaus. Pastaa, puuroa, marjoja, leipää ja ruuan lisänä tankkausjuomaa 1 litra/päivä. Tankkausta en kuitenkaan tee niin rajuna mitä ohjeistetaan monessa paikassa (8-12g hiiilareita painokiloa kohti per päivä). Eli minun pitäisi syödä 630-930g hiilareita päivässä!
Mulla ei ole tarkoituksena tarkkaan laskea grammoja vaan syön sen verran hiilihydraattipitoisia ruokia päivän mittaan ettei voimakasta näläntunnetta muodostu missään vaiheessa päivän aikana. Arvioisin kuitenkin hiilareita tulevan jotain luokkaa 500g/päivä.
perjantai 20. toukokuuta 2011
Flunssaa vai allergiaa?
Alkuviikosta (Su-Ke) käväsimme perheen kanssa Roomassa. Alku viikko meni mukavasti lämpimässä ja siitepölyvapaassa kaupungissa. Keskiviikkona palasimme takaisin iltapäivällä ja illalla jo kurkussa tuntui pientä arkuutta ja nenää kutitti. Eilen olo alkoi päivän edetessä pahenemaan ja illalla alkoi olla jo aika tukala olo, nenä vuoti jatkuvasti ja kurkku karhea, sekä pientä särkyä jaloissa. Kuumetta sentään ei ole nostanut.
En osaa sanoa johtuuko tämä olotila voimakkaammasta allergiareaktiosta mitä normaalisti minulla keväisin on vai onko kevät flunssaa tulossa.
Jokatapauksessa, toivottavasti tämä menee nopeasti ohi, jotta viikon päästä olisin Tukhoman maratonin lähtöviivalla täysissä ruumiin ja sielun voimissa! Ei tässä mitää ole vielä hävitty, tämä ja ensi viikko oli muutenkin tarkoitus keventää. Lenkkeilyä oli tarkoitus tehdä lähinnä tuntuman ylläpitämiseksi ja viikonloppuna sitten noin 10 km maraton vauhtinen juoksu. Nyt täytyy vaan pitää pää kylmänä ja yrittää kuulostella kroppaa, levätä jos siltä tuntuu ja sunnuntaina käydä juoksemassa jos olo on parempi.
En osaa sanoa johtuuko tämä olotila voimakkaammasta allergiareaktiosta mitä normaalisti minulla keväisin on vai onko kevät flunssaa tulossa.
Jokatapauksessa, toivottavasti tämä menee nopeasti ohi, jotta viikon päästä olisin Tukhoman maratonin lähtöviivalla täysissä ruumiin ja sielun voimissa! Ei tässä mitää ole vielä hävitty, tämä ja ensi viikko oli muutenkin tarkoitus keventää. Lenkkeilyä oli tarkoitus tehdä lähinnä tuntuman ylläpitämiseksi ja viikonloppuna sitten noin 10 km maraton vauhtinen juoksu. Nyt täytyy vaan pitää pää kylmänä ja yrittää kuulostella kroppaa, levätä jos siltä tuntuu ja sunnuntaina käydä juoksemassa jos olo on parempi.
perjantai 6. toukokuuta 2011
Iltalukemista
Eilen saapui postissa tilaamani kirjat, The Triathlete's Training Bible ja Going Long!
Molemmista kirjoista olin kuullut positiivisia kommentteja, joten päätin tilata ne ja katsoa löytyisikö niistä hyviä vinkkejä ja ohjeita harjoitteluun. Tämän vuoden harjoittelu menee miten menee, mutta ensivuoden rungon suunnitelluun toivottavasti löytyy hyviä ohjeita. Tälle vuodelle jos löytyy jotain kisoihin valmistautumiseen liittyviä asioita niin hyvä juttu. Alkaa olla jo ikää niin paljon ja harjoitteluun käytössä oleva aika välillä kortilla niin kaikki informaatio on avuksi, ettei tarvitsisi kaikkea kantapään kautta oppia!
Kirjat on kirjoitettu tietysti Englanniksi joten tulee samalla vähän kielen opiskelua =) Lisäksi kirjat (varsinkin Training Bible) ovat yllätävänkin paksuja, joten kunnolliseen perehtymiseen vierähtää jokunen ilta.
Molemmista kirjoista olin kuullut positiivisia kommentteja, joten päätin tilata ne ja katsoa löytyisikö niistä hyviä vinkkejä ja ohjeita harjoitteluun. Tämän vuoden harjoittelu menee miten menee, mutta ensivuoden rungon suunnitelluun toivottavasti löytyy hyviä ohjeita. Tälle vuodelle jos löytyy jotain kisoihin valmistautumiseen liittyviä asioita niin hyvä juttu. Alkaa olla jo ikää niin paljon ja harjoitteluun käytössä oleva aika välillä kortilla niin kaikki informaatio on avuksi, ettei tarvitsisi kaikkea kantapään kautta oppia!
Kirjat on kirjoitettu tietysti Englanniksi joten tulee samalla vähän kielen opiskelua =) Lisäksi kirjat (varsinkin Training Bible) ovat yllätävänkin paksuja, joten kunnolliseen perehtymiseen vierähtää jokunen ilta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)