Tukholman maraton 2011

Lähtökohdat maratonille oli mitä mainioimmat. Viimeisten päivien tankkaus oli omasta mielestä onnistunut hyvin, vaikka aika turvonnut olo olikin. Sää oli mitä mainioin, noin 15 astetta ja pilvistä. Ainut asia mikä ennen lähtöä mietitytti oli, mitä vauhtia uskaltaa lähteä matkaan. Tavoitteeksi olin kevään aikana ottanut 3h 45 min, vaikka alunperin 4h alitus oli päätavoite. Viimeisten viikkojen lenkkivauhti oli kuitenkin ollut sen verran kovaa että luottavaisella mielin olin lähdössä matkaan, jos vaan jalat kestää niin kunto riittää varmasti 3.45 aikaan. Päätin että lähden juoksemaan täysin tuntuman mukaan, rennosti ja helposti juosten ekat 15 kilometriä ja jos sen jälkeen on menohaluja paljon niin voi kokeilla kiristää hieman.

Laivalla pari tuntia ennen lähtöä valmistautuminen ja pukeutuminen. Varpaisiin ja muihin hiertymiselle alttiisiin paikkoihin vaseliinia. Sen jälkeen reilun kilometrin kävely lähtöpaikalle, ja 15 minuuttia ennen lähtöä omaan lähtökarsinaan.

Lähtölaukaus kajahti ja ensimmäisen kilometrin alkuryysiksen jälkeen oman vauhdin hakemista. Alku tuntui hyvältä, askel rennolta ja kevyeltä. Ensimmäisen 5 kilometrin kohdalla kello näytti 24.58, eli vauhti noin 5.00 min/km. Vauhti vaikutti hyvältä ja en miettinyt sitä sen enempää vaan annoin vaan mennä tuntemuksien mukaan.
10 km kohdalla aikaa oli vierähtänyt 50.20 ja 15 km kohdalla 1.15.18. Juoksuvauhti tuntui vakioituneen noin 5 min/km paikkeille, hieman maaston mukaan vaihdellen. Juoksu tuntui 15 km kohdalla vielä kohtuullisen kevyeltä, hengitys toimi hyvin ja syke tuntui olevan kohtuullisen alhaalla (sykemittareia ei ollut mukana), ensimmäisiä jäykistymisen oireita oli takareisissä kuitenkin havaittavissa. 20 km kello näytti 1.40.14, nyt päätin kokeilla pystyisikö hieman kiristää vauhtia. Juoksu tuntui takareisien kireyttä lukuun ottamatta helpolta.

Puolimatkan aika 1.45.37 mikä tarkoittu omaa uutta ennätystä puolimaratonille =). Viime vuoden keväänä Tuusulan puolimaratonin aika oli 1.48 ja risat. Fiilis oli hyvä ja alkoi tuntua, että hitto olisiko mahdollista juosta alle 3.30 aikaan! 22 ja 27 km välillä oleva Djurgården vaihteleva maastoinen osuus kuitenkin romutti ne ajatukset. Lyhyet ylämäet alkoi tuntumaan takareisissä ikävästi ja jalat alkoi tuntumaan jo raskailla. 25 ja 30 km välit meni hieman yli 5 min/km vauhtia.

Noin 31-32 kilometrien välissä alkoi jäljellä olevien kilometrien laskeminen. Mikä tarkoitti tietysti sitä, että kilometrit tuntuivat pitkiltä ja juoksun henkinen osuus alkoi. 33 kilometrin jälkeen Västerbron silta kulutti takareisien voimia tehokkaasti, ja juoksuasentoon ja askellukseen täytyi keskittyä voimakkaasti, ettei lantio "romahtaisi" ja juoksu menisi istuvaksi. 35 km kohdalla vauhti ei ollut vielä laskenut kovin paljoa ja silloin päätin, että nyt loppu on tsempattava niin pääsen vielä 3.33 aikaan.

35 - 41 kilometreillä taistelu kipuja vastaan koveni kokoajan. Takareidet oli tulessa ja kipeiden lihasten listalle tuli etureisien yläosat, sekä pohkeiden alaosat. Näiden kilometrien pituudet tuntuivat venyvän jo lohduttoman pitkiksi, mutta muiden juoksijoiden selkien saavuttaminen ja ohittelu antoi henkisesti lisää voimia. Yleisöä oli paljon paikalla ja kannustus todella voimakasta, mikä myös antoi lisää voimia loppuun.

41 kilometrin kohdalla katsoin kelloa ja totesin, että nyt kaikki peliin! Hampaat irvessä ja kirosanojen saattelemana juoksin minkä jaloilla pääsin ja stadionille kurvatessa täysien katsomojen luokse tunne oli huikea. Yleisöä hurrasia ja tunnelma oli mahtava. Spurttasin lopun 195 metriä tuuletellen ja pääsin kuin pääsin alle 3.33.

Loppu aika 3 h 32 min ja 55 sek! Viimevuoden aikaan puolen tunnin parannus!
Maalista lähtöpaikalle ontuessa oli tunnelma huikea. En ollut osannut kuvitellakkaan, että näin kovaan aikaan mun lyhyillä ja paksuilla jaloilla olisi mahdollista. Tätä varten tuli tehtyä paljon töitä ja nyt sain siitä parhaan mahdollisen palkinnon.

Nyt juoksusta on kulunut puolitoista vuorokautta ja etureiden, sekä pohkeet on todella kipeät. Rappusten käveleminen on yhtä tuskaa. Nyt täytyy vaan yrittää palautella jalkoja ja lepäillä, jotta pääsee harjoittelemaan taas uutta tavoitetta Joroisen puolimatkaa varten.