Ironman Tallinn 2020

Vuosi 2020

Vuosi on ikimuistoinen monella tavalla. Kaikki tulee muistamaan vuoden ikävistä tapahtumista liittyen korona viirukseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Kaiken tämän kurjuuden keskellä itselle jää tästä vuodesta myös todella paljon positiivisia muistoja.

Viime syksynä päätimme Jaakon, Tommin ja Juhan kanssa perustaa oman seuran ja ensimmäiselle vuodelle lähdettiinkin vähän jännittyneissä tunnelmissä, kuinka seuran toiminta lähtee käyntiin ja miten hyvin saadaan tiimi hitsautumaan yhteen. Vuoden kuluessa ja keväällä koronan aiheuttaessa alkuvuoden kaikkien kilpailujen peruuntumiset jne. saimme huomata, että seuran toiminnasta muodostui todella suuri voimavara. Yhteiset treenit ja sisäiset cup-kilpailut, sekä keskustelut wa ryhmässä, piti treenaamisen motivaation yllä ja toi lisää halua treenata ja kehittyä.

Tämä vuosi oli tulosten puolesta minulle ennätysten vuosi. Puolimatkalla tein Kangasalassa uuden ennätyksen aikaan 4:41:04. Strömman triathlon perusmatka ei tainnut olla nopein aika koska oli siellä hieman ylipitkä pyörä verrattuna Vantaan alimittaiseen pyörään, mutta sanoisin, että parasta tekemistä minulla perusmatkalle koskaan, aika 2:16:22. Sitten kruununa tämä Ironman Tallinna ennätys parani yli 18 minuuttia ollen nyt lukemissa 9:50:36

Treenit kohti IM Tallinnaa

Vuoden treenit sujui todella hyvin. Olin pääsääntöisesti terveenä ja ihan yksittäisiä päiviä lukuunottamatta pystyin tekemään suunniteltuja treenejä. Teemu Lemmettylä jatkoi valmentajana ja saatiin rakennettua hyvin treeniohjelma jolla polveni oireilu pysyy kurissa ja samalla kehitettää kuntoa tasaisesti paremmaksi.

Kokonaisuudessa treenitunteja vuoden alusta elokuun loppuun kertyi 321,5 h, joka tarkoittaa noin 9,2 h/vko. Kokonaismäärää pystyin siis lisäämään hieman aikaisemmista vuosista, viimevuosina tuntimäärät olivat olleet noin 8,5h/vko luokkaa. Treenit painoittuivat vahvasti peruskestävyydelle ja Z1-Z2 alueella tuli vietettyä noin 80 % kaikesta treeniajasta.

Treenimäärät jakautui erilajeihin alla olevan kuvan mukaisesti, pyöräpainotus näkyy mutta erittäin positiivisena asiana on juoksun määrän kasvu huomattavasti edellisistä vuosista.

Kisaan valmistautuminen

Alunperin minun piti osallistua tänä vuonna IM Italy syyskuun 22 päivä, mutta siellä organisaation kommunikointi kesän aikana oli niin epäselvää ja epäilyttävää, että päätin siirtää osallistumisoikeuteni Tallinnan kilpailuun. Ironman Estonia organisaatio hoiti todella mallikkaasti ennakkoon viestintää ja informaatiota tilanteesta kilpailijoiden suuntaan heidän Facebook sivuillaan.

Kilpailu järjestettiin normaalista Ironman touhusta monilla tavoilla poikeavasti, järjestelyissä pyrittiin vähtentämään kilpailijoiden ruuhkautumista ja isojen massojen muodostumista samaan paikkaan. Jokaisella kilpailijalla oli oma määrätty kellonaika, jolloin piti hoitaa kilpailun rekisteröinti ja pyörän check-in, sekä kisa-aamun pyörän tarkastus ja energioiden laitto pyörään. Pääsääntöisesti nämä järjestelyt toimivat oikein hyvin ja voin kuvitella, että ensivuonnakin tullaan näkemään vastaavan tyyppisiä toimintamalleja, ehkä jopa tulevaa normaalia muodostetaan tähän tyyliin. Ikävänä puolena oli tietysti se, että kilpailun jälkeen ei ollut perinteistä elpymisalueetta, jossa voisi käydä suihkussa, levätä, ehkä hierottavana käydä ja syödä sekä jutella tuttujen kanssa, mutta tilanne huomioiden täysin mahdotonta sellaista oli nyt järjestääkään.

Valmistautuminen kilpailuun meni kaikin puolin todella hyvin. Ravinnon osalta noudatin edellisen vuoden tapaan kaksi viikkoa ennen kisaa FODMAP-kuuria, jolla varmistin että vatsani on starttiviivalla hyvässä kunnossa. Kisareissulle lähdin kahden seurakaverin, Lauran ja Peten kanssa. Matkasimme autolautalla porukassa Tallinnaan ja hoidimme kisavalmistautumiset yhdessä, oli mahtavaa olla seurakavereita tukena kisaa ennen!

Sitten itse kilpailuun

Kisa aamu valmistautuminen meni hyvin. Pientä hässäkkää oli pyöräpaikalla kun Lauran pyörän takarengas oli tyhjentynyt yön aikana ja ihmettelimme sitä hetkisen. Siitäkin selvittiin ja sitten hieman kiireellä starttipaikalle ja märkäpuvun pukemiseen sekä jonottamaan lähtövuoroa.

Uinti

Uinti oli Harku järvessä. Vesi oli sameaa (näkyvyys 10 cm) ja viileää (noin 16 astetta) sekä kisapäivänä tuulista joten hieman aallokkoinen uinti. Uinti lähti alusta alkaen hyvin, ei ongelmia päästä rytmiin vaikka ennen starttia ei pystynytkään tekemään normaalia uintiverraa. Ensimäinen puolimatka taittui kevyesti ja vilkaisin kelloa, että hyvin ollaan alle tunnin uintivauhdissa. No viimeinen pitkä suora olikin sitten vastatuuleen ja se oli yllättävänkin hidasta menoa, joten uintiaika painu hieman yli tunnin, ollen 1:00:54. Vieläkään en alle tuntiin päässyt IM uintia :) , mutta täytyy olla uintiin tyytyväinen, kun vertaa muihin tuttuihin kilpakummpaneihin. Uinnissa olin sarjani 6. nopein.

Pyörä 

Pyöräosuus lähti hyvin, hieman viileä sää takasi ettei ainakaan turhaa kuumenemista tulisi sinä päivänä, lämpötila oli arviolta 15 astetta pyörän alussa ja kohosi jonnekin 18 asteen luokkaan matkan aikana. Pöyräosuudelle suunnitelmassa oli ajaa ensimmäinen kierros noin 225 w tehoilla, ja se menikin oikeastaan täysin suunnitelman mukaan. Pyörää jouduin polkemaan ensimmäisellä kierroksella yhtä 10 km jaksoa lukuunottamatta yksin. Monta tuli kyllä ohitse mutta menivät niin kovaa, että ei ollut mitään järkeä lähteä yrittämään samaan kyytiin, pidin malttini ja etenin suunnitelman mukaan.

Toiselle kierrokselle olimme kaavailleet, että tehoja voisi nostaa hieman. Toisen kierroksen alku oli melkoista korttelirallia ja sen jälkeen 10 km vastatuuleen, tässä kohdin pidin reilua 230 w keskitehoja ja huomasin, että syke alkoi noista huomattavasti ylöspäin. Päätin siinävaiheessa rauhoittaa tilannetta ja ajaa sykkeiden ehdoilla, en halunnut että sykkeet olisivat paljoa yli 130, koska tiesin, että silloin mentäisiin yli aerobisen tason ja ongelmia tulisi päivän loppuosassa. Toisella kierroksella ajoin myös 5 km osuutta lukuunottamatta yksin, vahtierot olivat sellaiset, ettei mitään isoja letkoja näkynyt muutenkaan koko päivänä. Tasapuolista kisaamista siis tiedossa!

Pyörä tuli ihan kivasti loppuunasti, jos nyt pientä jalkojen puutumista ei lasketa, ajattelen sen nyt olevan aika normaalia tuollaisen 180 km ajelun jälkeen :)

Energian osalta pyöräosuus meni täysin suunnitellusti. Nautiskelin matkanvarrella 14 geeliä ja pullon urheilujuomaa, sekä vettä päälle sen mukaan miten oli janon tarve. Join muuten yllättävän vähän matkan varrella, ehkä viileä ilma takasi sen, ettei juomista tarvinnut nauttia lähellekään totuttua määrää.

Pyöräosuuden aikani oli hieman parempi kuin ajattelin alunperin. Tallinnan pyöräreitti on kyllä supernopea, ei voi muuta todeta, ajan ollessa minulla 4:50:47. Pyöräosuuden lopussa olin sarjassani sijalla 11.

Juoksu

Sitten päästiin siihen päivän jännittävimpään osuuteen. Tallinnan juoksureitti kulki Kalamaja-alueen ja vanhankaupungin väliä neljä kierrosta. Tiedossa oli jonkin verran nousua reitillä, mikä on minulle aina myrkkyä, lievästi painava kun olen =).

Juoksu lähti ihan hyvin liikkeelle, pidin alussa suunniteltua 5:10-5:15 km vauhtia yllä ja matka eteni kohtalaisen rennosti ja iloisestikin. Mieli oli virkeä ja pystyin ottamaan lisäenergiaa matkalla sekä join jokaiselta juottopisteeltä joko vettä tai kokista. Toisella kierroksella alkoi hieman jalkojen lihakset ilmoittaa jo arkuutta ja hieman aloin pohtia, että mitenhän vaikea reissu tästä lopulta kehkeytyy. Ensimmäinen puolisko juoksusta tuli ihan hyvään aikaan, noin 1:50.

Rentoa juoksua alkuun.

Kolmannella kierroksella sitten jalkalihakset kipenivät kokoajan enemmän ja enemmän enkä pystynyt pitämään enää samaa tahtia yllä. Ylämäkiin vaihti hidastui enemmän, tasaisilla tai alamäissä pystyin kuitenkin pitämään vahtia yllä vielä ihan hyvin. Onneksi energiataso yleisesti oli hyvä joten pystyin henkisesti kestämään kipua ja tsemppaamaan itseäni eteenpäin.

Nyt alkaa jo sattumaan

Viimeiselle kierrokselle lähtiessä katsoin kellosta tilanteen, että jos nyt vain 6 min/km vaihtia juoksen niin silloin mennään alle 10 tunnin kokonaisajan. Pystyin napsuttamaan kilometrejä yhtä lukuunottamatta alle 6 min/km ja viimeisille kierroksille tultaessa, fiilis alkoi kohota ja pystyi rallattelemaan rennosti eteenpäin, vauhti taisi kasvaa viimeisille kilsoille ja pystyin vielä reilun puolen kilsan loppukirin ottamaan lopussa. Juoksun loppuaika 3:51:57, sijoitus sarjassani lopulta 27.

Vihdoin sub 10!

9:50:36! Olen tätä alle 10 tunnin rajaa metsästänyt sitten vuoden 2013 ensimmäisen IM Köpiksen kisan, siellä aloittelijan tuurilla tehty 10:09 aika oli tähän asti minun ennätykseni, vaikka tiesin kyllä olevani paljon kovemmassa kunnossa. Jokaisen kilpailun reitit ja olosuhteet on tietysti erilaiset, joten tiettyyn aikaan tähtääminen on hieman hassua, mutta pakko todeta, että oli tuo raja jotenkin muodostunut maagiseksi omassa ajattelussani. Sen verran monesti olin ihan hyvässä kunnossa kisaan lähtenyt ja vatsaongelmien vuoksi ehjän suorituksen tekeminen muodostunut jo itselleni mahdottomaksi. Olin miettinyt, että onko tämän Ironmanin matka oikeasti minun kropalleni vain sittenkin liian pitkä matka?

Tällä kertaa vatsani toimi loistavasti ja energian ottaminen meni mainiosti. Viileä sää ei minua haitannut ollenkaan. Kilpailu meni hyvin ja pystyin tekemään täysin kunnon mukaisen suorituksen. Ei jossiteltavaa, ei seliteltävää.

Jes jes jes, se on siinä!

Kilpailun jälkeen oli todella euforinen olo. Olin saavuttanut jotain minkä eteen olin tehnyt todella paljon töitä. Nyt onkin viimepäivinä ollut hieman tyhjä olo, että mitähän sitä seuraavaksi sitten tavoittelisi.

Mä tein sen!

Haluan kiittää tämän vuoden matkan kanssani kulkemisesta perhettäni ja rakasta vaimoa, jotka mahdollistavat minun harrastavan tämmöistä hullua ja todella paljon aikaa vievää lajia. Katja olet rakas! Haluan kiittää myös upeita seurakavereitani tältä vuodelta, meillä on aivan mahtava tiimi ja tästä tiimistä saa todella paljon lisävoimaa ja kiritystä kohti kovempia tuloksia! Toivottavasti pystyn edes vähän antamaan takaisin teille seurakaverit. Kiitoksia myös Teemu tämänvuoden treeniohjelmista ja minun kuntoni virittämisestä ennätyskuntoon!