Lähtökohdat maratonille oli mitä mainioimmat. Viimeisten päivien tankkaus oli omasta mielestä onnistunut hyvin, vaikka aika turvonnut olo olikin. Sää oli mitä mainioin, noin 15 astetta ja pilvistä. Ainut asia mikä ennen lähtöä mietitytti oli, mitä vauhtia uskaltaa lähteä matkaan. Tavoitteeksi olin kevään aikana ottanut 3h 45 min, vaikka alunperin 4h alitus oli päätavoite. Viimeisten viikkojen lenkkivauhti oli kuitenkin ollut sen verran kovaa että luottavaisella mielin olin lähdössä matkaan, jos vaan jalat kestää niin kunto riittää varmasti 3.45 aikaan. Päätin että lähden juoksemaan täysin tuntuman mukaan, rennosti ja helposti juosten ekat 15 kilometriä ja jos sen jälkeen on menohaluja paljon niin voi kokeilla kiristää hieman.
Laivalla pari tuntia ennen lähtöä valmistautuminen ja pukeutuminen. Varpaisiin ja muihin hiertymiselle alttiisiin paikkoihin vaseliinia. Sen jälkeen reilun kilometrin kävely lähtöpaikalle, ja 15 minuuttia ennen lähtöä omaan lähtökarsinaan.
Lähtölaukaus kajahti ja ensimmäisen kilometrin alkuryysiksen jälkeen oman vauhdin hakemista. Alku tuntui hyvältä, askel rennolta ja kevyeltä. Ensimmäisen 5 kilometrin kohdalla kello näytti 24.58, eli vauhti noin 5.00 min/km. Vauhti vaikutti hyvältä ja en miettinyt sitä sen enempää vaan annoin vaan mennä tuntemuksien mukaan.
10 km kohdalla aikaa oli vierähtänyt 50.20 ja 15 km kohdalla 1.15.18. Juoksuvauhti tuntui vakioituneen noin 5 min/km paikkeille, hieman maaston mukaan vaihdellen. Juoksu tuntui 15 km kohdalla vielä kohtuullisen kevyeltä, hengitys toimi hyvin ja syke tuntui olevan kohtuullisen alhaalla (sykemittareia ei ollut mukana), ensimmäisiä jäykistymisen oireita oli takareisissä kuitenkin havaittavissa. 20 km kello näytti 1.40.14, nyt päätin kokeilla pystyisikö hieman kiristää vauhtia. Juoksu tuntui takareisien kireyttä lukuun ottamatta helpolta.
Puolimatkan aika 1.45.37 mikä tarkoittu omaa uutta ennätystä puolimaratonille =). Viime vuoden keväänä Tuusulan puolimaratonin aika oli 1.48 ja risat. Fiilis oli hyvä ja alkoi tuntua, että hitto olisiko mahdollista juosta alle 3.30 aikaan! 22 ja 27 km välillä oleva Djurgården vaihteleva maastoinen osuus kuitenkin romutti ne ajatukset. Lyhyet ylämäet alkoi tuntumaan takareisissä ikävästi ja jalat alkoi tuntumaan jo raskailla. 25 ja 30 km välit meni hieman yli 5 min/km vauhtia.
Noin 31-32 kilometrien välissä alkoi jäljellä olevien kilometrien laskeminen. Mikä tarkoitti tietysti sitä, että kilometrit tuntuivat pitkiltä ja juoksun henkinen osuus alkoi. 33 kilometrin jälkeen Västerbron silta kulutti takareisien voimia tehokkaasti, ja juoksuasentoon ja askellukseen täytyi keskittyä voimakkaasti, ettei lantio "romahtaisi" ja juoksu menisi istuvaksi. 35 km kohdalla vauhti ei ollut vielä laskenut kovin paljoa ja silloin päätin, että nyt loppu on tsempattava niin pääsen vielä 3.33 aikaan.
35 - 41 kilometreillä taistelu kipuja vastaan koveni kokoajan. Takareidet oli tulessa ja kipeiden lihasten listalle tuli etureisien yläosat, sekä pohkeiden alaosat. Näiden kilometrien pituudet tuntuivat venyvän jo lohduttoman pitkiksi, mutta muiden juoksijoiden selkien saavuttaminen ja ohittelu antoi henkisesti lisää voimia. Yleisöä oli paljon paikalla ja kannustus todella voimakasta, mikä myös antoi lisää voimia loppuun.
41 kilometrin kohdalla katsoin kelloa ja totesin, että nyt kaikki peliin! Hampaat irvessä ja kirosanojen saattelemana juoksin minkä jaloilla pääsin ja stadionille kurvatessa täysien katsomojen luokse tunne oli huikea. Yleisöä hurrasia ja tunnelma oli mahtava. Spurttasin lopun 195 metriä tuuletellen ja pääsin kuin pääsin alle 3.33.
Loppu aika 3 h 32 min ja 55 sek! Viimevuoden aikaan puolen tunnin parannus!
Maalista lähtöpaikalle ontuessa oli tunnelma huikea. En ollut osannut kuvitellakkaan, että näin kovaan aikaan mun lyhyillä ja paksuilla jaloilla olisi mahdollista. Tätä varten tuli tehtyä paljon töitä ja nyt sain siitä parhaan mahdollisen palkinnon.
Nyt juoksusta on kulunut puolitoista vuorokautta ja etureiden, sekä pohkeet on todella kipeät. Rappusten käveleminen on yhtä tuskaa. Nyt täytyy vaan yrittää palautella jalkoja ja lepäillä, jotta pääsee harjoittelemaan taas uutta tavoitetta Joroisen puolimatkaa varten.
maanantai 30. toukokuuta 2011
keskiviikko 25. toukokuuta 2011
Viimeiset päivät ennen maratonia
Nyt on enää kolme päivää ennen lauantaista Tukholman maratonia. Tähän on harjoiteltu viimeiset 5 kuukautta. Se on aina kiva tunne kun tapahtuma lähenee, jota kohti on tehnyt monta kuukauttaa töitä. Rauhalliset tunnelmat kun kaikki on kohtuu hyvin.
Viime viikon flunssa oireet alkoivat loppumaan jo lauantain aikana ja sunnuntaina sain tehtyä aika hyvän viimeistely lenkin. Vauhti oli herkässä sunnuntaina ja tuli juostua hieman kovempaa kuin oli tarkoitus. Ajatuksena oli juosta 10 km maratonvauhtia (joka on 5,10-5,20min/km) tuntuman mukaan, en katsonut kelloa tai sykettä matkalla. Keskivauhti oli 4.45 min/km ja sykkeet siinä 160 paikkeilla, eli herkässä oli vauhti. En noin kovaa uskalla ajatella maratonia juoksevani, vaan tarkoituksena on lähteä alkuun 5.20 min/km vauhtia ja sitten 15 -20 km kohdilla katsoa josko olisi rahkeita lisätä vauhtia. Toisaalta fiiliksen mukaan on juostava, eli jos hyvältä tuntuu niin sitten on annettava vain mennä. Liian passiivinen alku ja jarruttelu voi tehdä juoksusta henkisesti rankan.
Maanantaina kävin kevyessä hieronnassa ja eilen tein kevyen 7 km lenkin.
Nyt kolmena viimeisenä päivänä alkaa tankkaus. Pastaa, puuroa, marjoja, leipää ja ruuan lisänä tankkausjuomaa 1 litra/päivä. Tankkausta en kuitenkaan tee niin rajuna mitä ohjeistetaan monessa paikassa (8-12g hiiilareita painokiloa kohti per päivä). Eli minun pitäisi syödä 630-930g hiilareita päivässä!
Mulla ei ole tarkoituksena tarkkaan laskea grammoja vaan syön sen verran hiilihydraattipitoisia ruokia päivän mittaan ettei voimakasta näläntunnetta muodostu missään vaiheessa päivän aikana. Arvioisin kuitenkin hiilareita tulevan jotain luokkaa 500g/päivä.
Viime viikon flunssa oireet alkoivat loppumaan jo lauantain aikana ja sunnuntaina sain tehtyä aika hyvän viimeistely lenkin. Vauhti oli herkässä sunnuntaina ja tuli juostua hieman kovempaa kuin oli tarkoitus. Ajatuksena oli juosta 10 km maratonvauhtia (joka on 5,10-5,20min/km) tuntuman mukaan, en katsonut kelloa tai sykettä matkalla. Keskivauhti oli 4.45 min/km ja sykkeet siinä 160 paikkeilla, eli herkässä oli vauhti. En noin kovaa uskalla ajatella maratonia juoksevani, vaan tarkoituksena on lähteä alkuun 5.20 min/km vauhtia ja sitten 15 -20 km kohdilla katsoa josko olisi rahkeita lisätä vauhtia. Toisaalta fiiliksen mukaan on juostava, eli jos hyvältä tuntuu niin sitten on annettava vain mennä. Liian passiivinen alku ja jarruttelu voi tehdä juoksusta henkisesti rankan.
Maanantaina kävin kevyessä hieronnassa ja eilen tein kevyen 7 km lenkin.
Nyt kolmena viimeisenä päivänä alkaa tankkaus. Pastaa, puuroa, marjoja, leipää ja ruuan lisänä tankkausjuomaa 1 litra/päivä. Tankkausta en kuitenkaan tee niin rajuna mitä ohjeistetaan monessa paikassa (8-12g hiiilareita painokiloa kohti per päivä). Eli minun pitäisi syödä 630-930g hiilareita päivässä!
Mulla ei ole tarkoituksena tarkkaan laskea grammoja vaan syön sen verran hiilihydraattipitoisia ruokia päivän mittaan ettei voimakasta näläntunnetta muodostu missään vaiheessa päivän aikana. Arvioisin kuitenkin hiilareita tulevan jotain luokkaa 500g/päivä.
perjantai 20. toukokuuta 2011
Flunssaa vai allergiaa?
Alkuviikosta (Su-Ke) käväsimme perheen kanssa Roomassa. Alku viikko meni mukavasti lämpimässä ja siitepölyvapaassa kaupungissa. Keskiviikkona palasimme takaisin iltapäivällä ja illalla jo kurkussa tuntui pientä arkuutta ja nenää kutitti. Eilen olo alkoi päivän edetessä pahenemaan ja illalla alkoi olla jo aika tukala olo, nenä vuoti jatkuvasti ja kurkku karhea, sekä pientä särkyä jaloissa. Kuumetta sentään ei ole nostanut.
En osaa sanoa johtuuko tämä olotila voimakkaammasta allergiareaktiosta mitä normaalisti minulla keväisin on vai onko kevät flunssaa tulossa.
Jokatapauksessa, toivottavasti tämä menee nopeasti ohi, jotta viikon päästä olisin Tukhoman maratonin lähtöviivalla täysissä ruumiin ja sielun voimissa! Ei tässä mitää ole vielä hävitty, tämä ja ensi viikko oli muutenkin tarkoitus keventää. Lenkkeilyä oli tarkoitus tehdä lähinnä tuntuman ylläpitämiseksi ja viikonloppuna sitten noin 10 km maraton vauhtinen juoksu. Nyt täytyy vaan pitää pää kylmänä ja yrittää kuulostella kroppaa, levätä jos siltä tuntuu ja sunnuntaina käydä juoksemassa jos olo on parempi.
En osaa sanoa johtuuko tämä olotila voimakkaammasta allergiareaktiosta mitä normaalisti minulla keväisin on vai onko kevät flunssaa tulossa.
Jokatapauksessa, toivottavasti tämä menee nopeasti ohi, jotta viikon päästä olisin Tukhoman maratonin lähtöviivalla täysissä ruumiin ja sielun voimissa! Ei tässä mitää ole vielä hävitty, tämä ja ensi viikko oli muutenkin tarkoitus keventää. Lenkkeilyä oli tarkoitus tehdä lähinnä tuntuman ylläpitämiseksi ja viikonloppuna sitten noin 10 km maraton vauhtinen juoksu. Nyt täytyy vaan pitää pää kylmänä ja yrittää kuulostella kroppaa, levätä jos siltä tuntuu ja sunnuntaina käydä juoksemassa jos olo on parempi.
perjantai 6. toukokuuta 2011
Iltalukemista
Eilen saapui postissa tilaamani kirjat, The Triathlete's Training Bible ja Going Long!
Molemmista kirjoista olin kuullut positiivisia kommentteja, joten päätin tilata ne ja katsoa löytyisikö niistä hyviä vinkkejä ja ohjeita harjoitteluun. Tämän vuoden harjoittelu menee miten menee, mutta ensivuoden rungon suunnitelluun toivottavasti löytyy hyviä ohjeita. Tälle vuodelle jos löytyy jotain kisoihin valmistautumiseen liittyviä asioita niin hyvä juttu. Alkaa olla jo ikää niin paljon ja harjoitteluun käytössä oleva aika välillä kortilla niin kaikki informaatio on avuksi, ettei tarvitsisi kaikkea kantapään kautta oppia!
Kirjat on kirjoitettu tietysti Englanniksi joten tulee samalla vähän kielen opiskelua =) Lisäksi kirjat (varsinkin Training Bible) ovat yllätävänkin paksuja, joten kunnolliseen perehtymiseen vierähtää jokunen ilta.
Molemmista kirjoista olin kuullut positiivisia kommentteja, joten päätin tilata ne ja katsoa löytyisikö niistä hyviä vinkkejä ja ohjeita harjoitteluun. Tämän vuoden harjoittelu menee miten menee, mutta ensivuoden rungon suunnitelluun toivottavasti löytyy hyviä ohjeita. Tälle vuodelle jos löytyy jotain kisoihin valmistautumiseen liittyviä asioita niin hyvä juttu. Alkaa olla jo ikää niin paljon ja harjoitteluun käytössä oleva aika välillä kortilla niin kaikki informaatio on avuksi, ettei tarvitsisi kaikkea kantapään kautta oppia!
Kirjat on kirjoitettu tietysti Englanniksi joten tulee samalla vähän kielen opiskelua =) Lisäksi kirjat (varsinkin Training Bible) ovat yllätävänkin paksuja, joten kunnolliseen perehtymiseen vierähtää jokunen ilta.
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Tempo 10 km pyöräily
Eilen oli HelTri Cup:n osakilpailussa vuorossa 10 kilometrin tempo pyöräily.
Pyöräilyä olin ehtinyt tehdä peräti kaksi lenkkiä ennen eilistä =) Maantie pyöräily on mulle se tuntemattomin osa-alue triathlon lajeista. En ollut tehnyt maantiepyörällä vuosikymmeneen lenkkiä ja maastopyörälläkin ihan yksittäisiä lyhyitä lenkkejä vuosien mittaan.
Mielenkiinnolla siis lähdin kokeilemaan mitä tuleman pitää.
Tempo reittillä oli alkuosalla oikein hyvä myötätuuli ja siitä tulikin alkuun loistava fiilis, että nyt mennään lujaa! No parin kilsan jälkeen kun käännyttiin takaisin päin niin sitten hymy hyytyi =)
Jalat oli täysin hapoilla ja ylämäkiin en saanut pidettyä vauhtia yllä ollenkaan. Reilu pari kilometriä ennen maalia oli pari nousua joihin hyydyin totaalisesti, sport-trakin mukaan vauhti tipahti jopa alle 15 km/h. Reidet huuti armoa! Oli kyllä aika raaka kokemus jaloille, mutta yllättävän hyvin jalat kuitenkin palautui, eikä tänään mitään ihmeempiä tukkoisuuksia ole havaittavissa.
Loppuaika oli 17 min 45 sek, eli keskinopeus jotain hieman yli 34 km/h.
Tämä on nyt hyvä lähtökohta pyöräilyyn.
Tulevina vuosina sitten toivottavasti menen hieman lujempaa.
Pyöräilyä olin ehtinyt tehdä peräti kaksi lenkkiä ennen eilistä =) Maantie pyöräily on mulle se tuntemattomin osa-alue triathlon lajeista. En ollut tehnyt maantiepyörällä vuosikymmeneen lenkkiä ja maastopyörälläkin ihan yksittäisiä lyhyitä lenkkejä vuosien mittaan.
Mielenkiinnolla siis lähdin kokeilemaan mitä tuleman pitää.
Tempo reittillä oli alkuosalla oikein hyvä myötätuuli ja siitä tulikin alkuun loistava fiilis, että nyt mennään lujaa! No parin kilsan jälkeen kun käännyttiin takaisin päin niin sitten hymy hyytyi =)
Jalat oli täysin hapoilla ja ylämäkiin en saanut pidettyä vauhtia yllä ollenkaan. Reilu pari kilometriä ennen maalia oli pari nousua joihin hyydyin totaalisesti, sport-trakin mukaan vauhti tipahti jopa alle 15 km/h. Reidet huuti armoa! Oli kyllä aika raaka kokemus jaloille, mutta yllättävän hyvin jalat kuitenkin palautui, eikä tänään mitään ihmeempiä tukkoisuuksia ole havaittavissa.
Loppuaika oli 17 min 45 sek, eli keskinopeus jotain hieman yli 34 km/h.
Tämä on nyt hyvä lähtökohta pyöräilyyn.
Tulevina vuosina sitten toivottavasti menen hieman lujempaa.
maanantai 2. toukokuuta 2011
Vappua ja pitkä lenkkaritesti
Vappuviikolla harjoitusmäärä jäi tavoitellusta. Viikonloppuna jäi alunperin suunnitelmissa ollut pyörälenkki välistä.
Perjantaina juoksin pitkän lenkin ja testasin samalla uskallanko lähteä ds-trainereilla juoksemaan maratonin. Kyseiset kengissä ei ole niin paljoa vaimennusta kuin nimbuksissa, millä olen aikaisemmin juossut pitkät lenkit. Lenkille tuli mittaa 30 km ja tarkoituksena oli suorittaa juoksu loppuakohti vaihtia kiristäen. Alussa lähdin juoksemaan ns jarrupäällä, mutta silti vauhti oli 5.44 min/km. Huomasin kyllä että kevyemmillä kengillä hitaasti juokseminen on hyvin hankalaa, kengät oikein houkuttelee juoksemaan kovaa =). Toiselle kympille kiristin hieman vauhtia (5.24 min/km). Kolmannen kympin alussa huomasin jo, että eihän tässä enää mitään vauhtia kiihdytellä. Pyrin pitämään vauhtia enää yllä ja juoksemaan kunnialla loppuun. 25 kilometrin kohdilla lantion seutu ja etureisien yläosat olivat jo tosi kipeä ja ajoittain jouksu vaati henkisesti huomattavaa psyykkausta. Viimeinen kymppi tuli lopulta 5.42 min/km, josta viimeinen vitonen 5.51 min/km.
Juoksun jälkeen jalat olivat todella väsyneet, ja kroppassa tuntua voimakkaasti energia vajeen oireita (vilunväreitä ja kylmäolo). Myös oikean polven ulkosyrjässä tuntui jälkeenpäin pieni rasitusvaivan oloinen vihlonta rappusia kävellessä. Lenkin aikana join laimeaa urheilujuomaa reilun litran sekä 125ml squeeze geeliä. Juoda olisi pitänyt huomattavasti enemmän.
No pariasiaa selvisi tästä perjantain lenkistä: 1. ds-trainereilla tulen lähtemään maratonille, vaikka niiden vähäisempi vaimennus rasittaa jalkoja hieman enemmän. 2. maratonilla täytyy ensimmäinen 10-15 km malttaa mielensä juosta riittävän rauhallisesti. Tätä pitää harjoitella vielä kahdella pitkällä lenkillä mitkä on jäljellä ennen maratonia.
Perjantaina juoksin pitkän lenkin ja testasin samalla uskallanko lähteä ds-trainereilla juoksemaan maratonin. Kyseiset kengissä ei ole niin paljoa vaimennusta kuin nimbuksissa, millä olen aikaisemmin juossut pitkät lenkit. Lenkille tuli mittaa 30 km ja tarkoituksena oli suorittaa juoksu loppuakohti vaihtia kiristäen. Alussa lähdin juoksemaan ns jarrupäällä, mutta silti vauhti oli 5.44 min/km. Huomasin kyllä että kevyemmillä kengillä hitaasti juokseminen on hyvin hankalaa, kengät oikein houkuttelee juoksemaan kovaa =). Toiselle kympille kiristin hieman vauhtia (5.24 min/km). Kolmannen kympin alussa huomasin jo, että eihän tässä enää mitään vauhtia kiihdytellä. Pyrin pitämään vauhtia enää yllä ja juoksemaan kunnialla loppuun. 25 kilometrin kohdilla lantion seutu ja etureisien yläosat olivat jo tosi kipeä ja ajoittain jouksu vaati henkisesti huomattavaa psyykkausta. Viimeinen kymppi tuli lopulta 5.42 min/km, josta viimeinen vitonen 5.51 min/km.
Juoksun jälkeen jalat olivat todella väsyneet, ja kroppassa tuntua voimakkaasti energia vajeen oireita (vilunväreitä ja kylmäolo). Myös oikean polven ulkosyrjässä tuntui jälkeenpäin pieni rasitusvaivan oloinen vihlonta rappusia kävellessä. Lenkin aikana join laimeaa urheilujuomaa reilun litran sekä 125ml squeeze geeliä. Juoda olisi pitänyt huomattavasti enemmän.
No pariasiaa selvisi tästä perjantain lenkistä: 1. ds-trainereilla tulen lähtemään maratonille, vaikka niiden vähäisempi vaimennus rasittaa jalkoja hieman enemmän. 2. maratonilla täytyy ensimmäinen 10-15 km malttaa mielensä juosta riittävän rauhallisesti. Tätä pitää harjoitella vielä kahdella pitkällä lenkillä mitkä on jäljellä ennen maratonia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)