Onko muut saaneet allergiaoireita jo näin aikasin keväällä. Minulla viimeviikon kolmen päivän flunssan jälkeen on ollut jokapäivä vähän sellainen flunssainen olo. Nenä vuotaa ja limakalvot tuntuvat turvonneilta. Siitepölytiedotteen mukaan Leppä kukkii jo kohtuullisesti, joten ilmeisesti allergiaa tämä sitten on.
Viime viikolla kävin työpaikan lääkäriltä reseptit allergialääkkeeseen ja nenäsumutteeseen. Ilmeisesti lääkkeitä täytyy jonkin aikaa syödä ennen kuin täyden vaikutuksen niistä saa.
Harjoituksissa lihaksisto tuntuu ihan hyvältä ja hengityskin kulkee, joten en usko että tämä on flunssaa. Tai sitten vain haluan itselle uskotella että ei ole flunssasta kyse koska haluan reenata. Siinä onkin sitten vaara että sairastuu pahemmin...tälläkertaa siis toivon että allergiasta on kyse.
Saa nähdä kuinka pahat allergia oireet tänä keväänä Koivu aiheuttaa. Viime vuonna oli todella vaikeat oireet toukokuun aikana.
sunnuntai 28. huhtikuuta 2013
torstai 18. huhtikuuta 2013
Pajulahden Tri kuntotesti
Viime viikon maanantaina kävin Pajulahdessa kuntotestissä. Testi suoritettiin ns. Tri testinä. Ensiksi pyörätesti anaerobiselle kynnykselle asti. Pyörän jälkeen juoksutesti happimittauksella maksimiin asti. Tein saman testin myös viime vuonna, joten nyt oli hyvä seurata onko kehitystä tapahtunut.
Viime vuoteen verrattuna olin talven aikana hieman vähemmän sairastellut ja hieman enemmän harjoitellut varsinkin pyörällä. Juoksukunto tosin oli arvoitus, koska helmi-maaliskuun vaiheen kuukauden totaalinen juoksutauko jalkapohjan oireilun vuoksi oli jättänyt juoksutuntuman aika heikoksi. Viimeisimmät juoksulenkit oli tosin kulkenut ihan hyvin.
Ennen testiä perusverenkuvan ja painon sekä rasvaprosentin mittaus. Veriarvon ihan ok. Rasvaprosentti samoissa missä viimekin vuonna 13,7. Voisi olla mielestäni alhaisempikin. Jos sitä 2-3 kiloa ainakin saisi kesän kisakauteen mennessä tiputettua.
Itse testi meni ihan ok.
Pyörällä lähdettiin jo alusta hieman suuremmalla vastuksella kuin viimeksi. Alkuvastus 150 w ja siitä sitten 3 minuutin välein 25 w ylöspäin. Vastuksen kasvaessa yli 275 w tuli hapot aika nopeasti jalkoihin. Huomasi ettei VK treeniä ei ole paljon tullut tehtyä.
Juosten aluksi veryttely 6:40 min/km vauhtia ja sen jälkeen testin ensimmäinen 3 minuuttia samalla vauhdilla. Sen jälkeen 3 minuutin välein 1 km/h vauhtia lisää. Juoksu tuntui kulkevan ihan kohtuullisesti ja vauhdin kiristyessä alle 5 min/km huomasin että hieman viime vuotta paremmin tuntui menevän. Edellisen kerran lopetin 3:45 min/km vauhdin 3 min jakson jälkeen, ja tällä kertaa jaksoin seuraavaa vauhtia 3:36 min/km pari minuuttia. Viimeisessä nopeudessa huomasi että juoksu meni puristamiseksi ja rentous hävisi. Ei löydy vauhtia diesel koneesta =) Kädetkin meni ihan hapoille, joka kertonee ylävartalon jännittämisestä.
Testin tulokset ja testaajan antama palaute
Pyörä: Harrastelija triathlonistien viitearvoihin verratessa kynnysten w/kg tulokset ovat keskinkertaista tasoa... niinpä, kunpa olisin kevyempi :). Kynnystehot ovat nousseet noin kuorman verran ylöspäin viime huhtikuun tilanteesta. Profiili näyttää tasapainoiselta, joten edellytykset pyöräilysuorituskyvyn kehittymiselle ovat hyvät.
Juoksu: Laktaatin ersutaso on matalammalla kuin viimeksi ja laktaattitason nousu tapahtuu maltillisemmin. TS. kehitystä on tapahtunut. TO2% kulkee hitailla vauhdeilla hieman korkeammalla kuin viimeksi >hapen sitoutuminen kudoksiin on parantunut. Kynnysvauhdit ja testin maksimivauhti ovat kehittyneet puolella kuormalla vauhdeissa ylöspäin. Testin mitattu maksimaalinen hapenkulutus on puolestaan samaa luokkaa kuin edellisellä testikerralla. VO" max tulee kevään edetessä tästä kehittymään kun harjoittelumäärät ja -tehot lisääntyvät. Profiili on vauhtien perusteella tilannetta tarkasteltaessa tasapainoinen. Juoksun taloudellisuus hitailla juoksuvauhdeilla näyttäisi hieman jopa rapantuneen 2012 huhtikuun tilanteesta.
Lähtökohdat tulevalle kaudella näyttävät ihan hyviltä. Niin juoksun kuin pyöräilyn profiilit ovat tasapainoiset, eli selviä heikkoja kestävyyden osa-alueita ei näytä olevan. Kevään edetessä VK harjoittelun roolia kannattaa alkaa korostaa, ja mukaan säännöllisemmin myös kovia ja keskikovia harjoituksia. PK harjoittelussa pitkein harjoitusten ja yhdistelmäharjoitusten rooli niin ikää kasvaa. Koska kokonaiskuormitus on keväällä/kesällä korkeimmillaan, tulee harjoittelun ryhmittämiseen panostaa.
Sitten lopuksi muutama kuva raportista ja pari taulukkoa sekä käyriä jos jonkinlaisia.
Viime vuoteen verrattuna olin talven aikana hieman vähemmän sairastellut ja hieman enemmän harjoitellut varsinkin pyörällä. Juoksukunto tosin oli arvoitus, koska helmi-maaliskuun vaiheen kuukauden totaalinen juoksutauko jalkapohjan oireilun vuoksi oli jättänyt juoksutuntuman aika heikoksi. Viimeisimmät juoksulenkit oli tosin kulkenut ihan hyvin.
Ennen testiä perusverenkuvan ja painon sekä rasvaprosentin mittaus. Veriarvon ihan ok. Rasvaprosentti samoissa missä viimekin vuonna 13,7. Voisi olla mielestäni alhaisempikin. Jos sitä 2-3 kiloa ainakin saisi kesän kisakauteen mennessä tiputettua.
Itse testi meni ihan ok.
Pyörällä lähdettiin jo alusta hieman suuremmalla vastuksella kuin viimeksi. Alkuvastus 150 w ja siitä sitten 3 minuutin välein 25 w ylöspäin. Vastuksen kasvaessa yli 275 w tuli hapot aika nopeasti jalkoihin. Huomasi ettei VK treeniä ei ole paljon tullut tehtyä.
Juosten aluksi veryttely 6:40 min/km vauhtia ja sen jälkeen testin ensimmäinen 3 minuuttia samalla vauhdilla. Sen jälkeen 3 minuutin välein 1 km/h vauhtia lisää. Juoksu tuntui kulkevan ihan kohtuullisesti ja vauhdin kiristyessä alle 5 min/km huomasin että hieman viime vuotta paremmin tuntui menevän. Edellisen kerran lopetin 3:45 min/km vauhdin 3 min jakson jälkeen, ja tällä kertaa jaksoin seuraavaa vauhtia 3:36 min/km pari minuuttia. Viimeisessä nopeudessa huomasi että juoksu meni puristamiseksi ja rentous hävisi. Ei löydy vauhtia diesel koneesta =) Kädetkin meni ihan hapoille, joka kertonee ylävartalon jännittämisestä.
Testin tulokset ja testaajan antama palaute
Pyörä: Harrastelija triathlonistien viitearvoihin verratessa kynnysten w/kg tulokset ovat keskinkertaista tasoa... niinpä, kunpa olisin kevyempi :). Kynnystehot ovat nousseet noin kuorman verran ylöspäin viime huhtikuun tilanteesta. Profiili näyttää tasapainoiselta, joten edellytykset pyöräilysuorituskyvyn kehittymiselle ovat hyvät.
Juoksu: Laktaatin ersutaso on matalammalla kuin viimeksi ja laktaattitason nousu tapahtuu maltillisemmin. TS. kehitystä on tapahtunut. TO2% kulkee hitailla vauhdeilla hieman korkeammalla kuin viimeksi >hapen sitoutuminen kudoksiin on parantunut. Kynnysvauhdit ja testin maksimivauhti ovat kehittyneet puolella kuormalla vauhdeissa ylöspäin. Testin mitattu maksimaalinen hapenkulutus on puolestaan samaa luokkaa kuin edellisellä testikerralla. VO" max tulee kevään edetessä tästä kehittymään kun harjoittelumäärät ja -tehot lisääntyvät. Profiili on vauhtien perusteella tilannetta tarkasteltaessa tasapainoinen. Juoksun taloudellisuus hitailla juoksuvauhdeilla näyttäisi hieman jopa rapantuneen 2012 huhtikuun tilanteesta.
Lähtökohdat tulevalle kaudella näyttävät ihan hyviltä. Niin juoksun kuin pyöräilyn profiilit ovat tasapainoiset, eli selviä heikkoja kestävyyden osa-alueita ei näytä olevan. Kevään edetessä VK harjoittelun roolia kannattaa alkaa korostaa, ja mukaan säännöllisemmin myös kovia ja keskikovia harjoituksia. PK harjoittelussa pitkein harjoitusten ja yhdistelmäharjoitusten rooli niin ikää kasvaa. Koska kokonaiskuormitus on keväällä/kesällä korkeimmillaan, tulee harjoittelun ryhmittämiseen panostaa.
Sitten lopuksi muutama kuva raportista ja pari taulukkoa sekä käyriä jos jonkinlaisia.
lauantai 13. huhtikuuta 2013
Road ID
Tuli sitten hommattua itselle Road ID. Eli sellainen tietolaatta ranteeseen, jossa lukee oma nimi ja läheisien yhteystiedot sekä ei allergioita ja veriryhmä. Muistan viime kesänä lukeneeni Kaukomaran blogista tästä road ID:stä ja nyt kun kesä on koittamassa niin tuli mieleen, että olisi hyvä olla jotain informaatiota itsestä mukana, niin sanotusti pahan päivän varalle.
Kun mietin asiaa niin viime kesänä tuli suurinosa juoksu- ja pyörälenkeistä tehtyä ilman mitään henkilötunnisteita. Pyöräillessä joskus oli puhelin mukana, mutta siitäkään ei kolaritilanteessa välttämättä ole paljoa hyötyä. Yleensä en paljoa näitä asioita ole murehtinut, mutta kai sitä vanhemmiten rupee ajattelemaan enemmän "mitäs jos" asioita =)
Täältä tietoja Road ID:stä
Sain ostaessani alennuskoodin (1$), jos olet harkitsemassa ostamista niin tätä koodia voi 20 ensimmäistä käyttää tämän kuun loppuun mennessä. ThanksHarri25603805
Kun mietin asiaa niin viime kesänä tuli suurinosa juoksu- ja pyörälenkeistä tehtyä ilman mitään henkilötunnisteita. Pyöräillessä joskus oli puhelin mukana, mutta siitäkään ei kolaritilanteessa välttämättä ole paljoa hyötyä. Yleensä en paljoa näitä asioita ole murehtinut, mutta kai sitä vanhemmiten rupee ajattelemaan enemmän "mitäs jos" asioita =)
Täältä tietoja Road ID:stä
Sain ostaessani alennuskoodin (1$), jos olet harkitsemassa ostamista niin tätä koodia voi 20 ensimmäistä käyttää tämän kuun loppuun mennessä. ThanksHarri25603805
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Alkuvuoden reenimäärä
Eilen päätin tarkastella kuinkapaljon alkuvuodesta on tullut tunteja kasaan. Vertasin myös tunteja alkuperäiseen suunnitelmaan sekä viimevuoteen. Tämmöisiä lukemia tuli:
- Reenimäärä vko 1-13 86 tuntia
- Alunperin suunniteltu määrä 120 tuntia
- Vuoden 2012 vastaava määrä 80 tuntia
Reenit painoittui seuraavsti:
- Pyörä 25 tuntia
- Juoksu 16 tuntia
- Uinti 12 tuntia
- Hiihto 27 tuntia
- Lisäksi muuta punttia jne 6 tuntia
Viime vuoden vastaavat:
- Pyörä 13 tuntia
- Juoksu 15 tuntia
- Uinti 13 tuntia
- Hiihto 25 tuntia
- Lisäksi muuta punttia jne 14 tuntia
Treeni lukemat on kieltämättä aika säälittävät alkuvuodesta. Pari viikkoa noista meni lähes täysin nollille (toinen puolituntia ja toinen 2,5 tuntia). Sen lisäksi jalkapohjan oireilu on aiheuttanut hieman haasteita harjoitusten tekemisen suhteen. Mutta siitäkin huolimatta en ole pystynyt alkuvuodesta harjoittelemaan lähellekkään sitä määrää kuin kauden alkua ajattelin. Olen ollut yksinkertaisesti liian väsynyt, kiireinen tai puolikuntoinen.
Nyt kun on Köpiksen kisaan aikaa neljä ja puoli kuukautta alkaa välillä mietityttää että kuinkahan tässä käy. Jos miettii kuinka paljon IM matkalle neuvotaan harjoittelemaan niin voisi ajatella että jotain olis jo housussa =) No mie pyrin aina ajattelemaan positiivisesti ja turha mielestäni on taaksepäin katsella tekemättömiä asioita. Nyt seuraavat kaksi kuukautta tulevat olemaan erittäin tärkeitä harjoituksellisesti. Eniten odottelen että pääsen maantielle pyörällä.
Viimevuoteen verrattune tuntijakauma on hieman erilainen. Tänä vuonna olen sotkenut trainerilla paljon enemmän ja viimevuonna tein punttia pajon enemmän. Tänävuonna jätin jalkojen maksimivoimaharjoitukset pois ja olen keskittynyt salilla kestovoimaan ja keskivartalon lihaksiin.
Talven massahiihdot meni kuitenkin ihan hyvin (vaikka pirkka olikin tuskaa), omastamielestäni kohtuu pieneen hiihtomäärään nähden, joten uskon että kuntopohja on ok kunnossa. Nyt keväällä sitten tärkeää saada lajiomaista kestävyysharjoitusta ja lajivoimaa. Sitten kesä- heinäkuussa lisätään tehoja (tulee automaattisesti erinäköisien kisojen myötä), joka toivottavasti nostaa kunnon huippuunsa elokuun puoliväliin.
- Reenimäärä vko 1-13 86 tuntia
- Alunperin suunniteltu määrä 120 tuntia
- Vuoden 2012 vastaava määrä 80 tuntia
Reenit painoittui seuraavsti:
- Pyörä 25 tuntia
- Juoksu 16 tuntia
- Uinti 12 tuntia
- Hiihto 27 tuntia
- Lisäksi muuta punttia jne 6 tuntia
Viime vuoden vastaavat:
- Pyörä 13 tuntia
- Juoksu 15 tuntia
- Uinti 13 tuntia
- Hiihto 25 tuntia
- Lisäksi muuta punttia jne 14 tuntia
Treeni lukemat on kieltämättä aika säälittävät alkuvuodesta. Pari viikkoa noista meni lähes täysin nollille (toinen puolituntia ja toinen 2,5 tuntia). Sen lisäksi jalkapohjan oireilu on aiheuttanut hieman haasteita harjoitusten tekemisen suhteen. Mutta siitäkin huolimatta en ole pystynyt alkuvuodesta harjoittelemaan lähellekkään sitä määrää kuin kauden alkua ajattelin. Olen ollut yksinkertaisesti liian väsynyt, kiireinen tai puolikuntoinen.
Nyt kun on Köpiksen kisaan aikaa neljä ja puoli kuukautta alkaa välillä mietityttää että kuinkahan tässä käy. Jos miettii kuinka paljon IM matkalle neuvotaan harjoittelemaan niin voisi ajatella että jotain olis jo housussa =) No mie pyrin aina ajattelemaan positiivisesti ja turha mielestäni on taaksepäin katsella tekemättömiä asioita. Nyt seuraavat kaksi kuukautta tulevat olemaan erittäin tärkeitä harjoituksellisesti. Eniten odottelen että pääsen maantielle pyörällä.
Viimevuoteen verrattune tuntijakauma on hieman erilainen. Tänä vuonna olen sotkenut trainerilla paljon enemmän ja viimevuonna tein punttia pajon enemmän. Tänävuonna jätin jalkojen maksimivoimaharjoitukset pois ja olen keskittynyt salilla kestovoimaan ja keskivartalon lihaksiin.
Talven massahiihdot meni kuitenkin ihan hyvin (vaikka pirkka olikin tuskaa), omastamielestäni kohtuu pieneen hiihtomäärään nähden, joten uskon että kuntopohja on ok kunnossa. Nyt keväällä sitten tärkeää saada lajiomaista kestävyysharjoitusta ja lajivoimaa. Sitten kesä- heinäkuussa lisätään tehoja (tulee automaattisesti erinäköisien kisojen myötä), joka toivottavasti nostaa kunnon huippuunsa elokuun puoliväliin.
tiistai 12. maaliskuuta 2013
HelTri Cup kauden 2013 avaus, 400 m uinti
Pirkan hiihdon jälkeen olin kaksi päivää "ihan pihalla". Palautumisen nopeuteen vaikutti varmasti myös hieman huonot yöunet, kun lapset päätti heräillä yöllä juuri silloin useamman kerran. No keskiviikkona hyvin kevyttä ulkoilua ja torstaina sitten pääsi treenin makuun uintitreeneissä.
Sunnuntaina oli sitten ohjelmassa HelTri Cup avauskisa 400 metrin uinti. Viimevuonna aikani oli 6.19. Tänävuonna tavoite oli parantaa kyseistä aikaa, olen kuitenkin jonkin verran enemmän uinut kuin viime vuonna ja lähtökohtani tämän vuoden uintiin oli huomattavasti parempi. Pienenä haaveena oli päästä uudelle minuuttilukemalle.
Samassa lähtöryhmässä lähti minun kanssa, Tommi (samalla radalla), sekä viereisellä radalla Miia ja Jupis. Tämä ryhmä olikin mukavan tasainen ja saimme toisistamme sopivasti kiritysapua. Itse taistelin loppuun asti Miian kanssa paremmuudesta =).
Pyrin starttaamaan rennosti ja rauhallisesti. Lähtö oli kuitenkin kohtuu nopea ja ensimmäisen satasen jälkeen huomasin käsiä jo hapottavan, samalla myös tuli mieleen, että voisihan sitä potkiakin hieman aktiivisemmin. Paremmalla potkulla sain pidettyä vauhtia yllä vaikka kädet olikin jo väsyneet.
Ekan satasen tein päädyissä volttikäännökset, mutta pari käännöstä meni hieman huonosti ja päädystä ponnistus suuntautui liian syvälle. Tästä tuli tunne että happi loppuu ja uinnin rentous oli katoamassa. Päätin lopettaa volttikäännökset ja uinti tuntui siitä eteenpäin ainakin hieman parammalta. Pitäisi treeneissäkin käyttää volttikäännöstä että nopeassa vauhdissa pystyisin hyvällä varmuudella tekemään käännöksen.
Viimeisellä satasella sitten pyrin lisäämään vauhtia sen minkä jaksoin ja viimeinen viisikymppiä tuli aika hyvin. Ehkä olisi pitänyt aikaisemmin aloittaa kiristämään vauhtia, vaikea sanoa olisiko hyytynyt vai jaksanut...
Loppuaika 6.09, tulokse löytyy täältä. Parannusta viime vuoteen tuli 10 sekunttia. Tavoitteeseen pääsin, mutta hieman harmittaa kun ei sen enempää tullut parannusta. No ensivuonna sitten tavoitellaan uutta minuuttilukemaa.
Eilen tein sitten trainerilla 20 min FTP testin. Verryttelyssä jalat tuntuivat hieman väsyneeltä ja mietin onko järkeä tehtä testi, mutta ajattelin kuitenkin, että saan ainakin kovan treenin jos ei muuta.
20 minuutin avg watit 254. Tämä on hieman huonompi kuin viime vuonna samoihin aikoihin (259). Eli olen lievästi pettynyt tulokseen. Maksimisyke oli myös viimevuotista matalampi 152 (158), ehkä itsestä ei saanut nyt kaikkia irti ja jalat oli vielä väsyneet viikontakaisesta pirkan hiihdosta, jossa jalat joutuivat todella koville. Täytyy tehdä muutaman viikon päästä uudelleen tämä testi ja katsoa missä mennään. Joka tapauksessa nyt täytyy lisätä pyörätreeniä, jotta keväällä olisi sopivassa kunnossa kun maateille pääsee ajamaan.
Sunnuntaina oli sitten ohjelmassa HelTri Cup avauskisa 400 metrin uinti. Viimevuonna aikani oli 6.19. Tänävuonna tavoite oli parantaa kyseistä aikaa, olen kuitenkin jonkin verran enemmän uinut kuin viime vuonna ja lähtökohtani tämän vuoden uintiin oli huomattavasti parempi. Pienenä haaveena oli päästä uudelle minuuttilukemalle.
Samassa lähtöryhmässä lähti minun kanssa, Tommi (samalla radalla), sekä viereisellä radalla Miia ja Jupis. Tämä ryhmä olikin mukavan tasainen ja saimme toisistamme sopivasti kiritysapua. Itse taistelin loppuun asti Miian kanssa paremmuudesta =).
Pyrin starttaamaan rennosti ja rauhallisesti. Lähtö oli kuitenkin kohtuu nopea ja ensimmäisen satasen jälkeen huomasin käsiä jo hapottavan, samalla myös tuli mieleen, että voisihan sitä potkiakin hieman aktiivisemmin. Paremmalla potkulla sain pidettyä vauhtia yllä vaikka kädet olikin jo väsyneet.
Ekan satasen tein päädyissä volttikäännökset, mutta pari käännöstä meni hieman huonosti ja päädystä ponnistus suuntautui liian syvälle. Tästä tuli tunne että happi loppuu ja uinnin rentous oli katoamassa. Päätin lopettaa volttikäännökset ja uinti tuntui siitä eteenpäin ainakin hieman parammalta. Pitäisi treeneissäkin käyttää volttikäännöstä että nopeassa vauhdissa pystyisin hyvällä varmuudella tekemään käännöksen.
Viimeisellä satasella sitten pyrin lisäämään vauhtia sen minkä jaksoin ja viimeinen viisikymppiä tuli aika hyvin. Ehkä olisi pitänyt aikaisemmin aloittaa kiristämään vauhtia, vaikea sanoa olisiko hyytynyt vai jaksanut...
Loppuaika 6.09, tulokse löytyy täältä. Parannusta viime vuoteen tuli 10 sekunttia. Tavoitteeseen pääsin, mutta hieman harmittaa kun ei sen enempää tullut parannusta. No ensivuonna sitten tavoitellaan uutta minuuttilukemaa.
Eilen tein sitten trainerilla 20 min FTP testin. Verryttelyssä jalat tuntuivat hieman väsyneeltä ja mietin onko järkeä tehtä testi, mutta ajattelin kuitenkin, että saan ainakin kovan treenin jos ei muuta.
20 minuutin avg watit 254. Tämä on hieman huonompi kuin viime vuonna samoihin aikoihin (259). Eli olen lievästi pettynyt tulokseen. Maksimisyke oli myös viimevuotista matalampi 152 (158), ehkä itsestä ei saanut nyt kaikkia irti ja jalat oli vielä väsyneet viikontakaisesta pirkan hiihdosta, jossa jalat joutuivat todella koville. Täytyy tehdä muutaman viikon päästä uudelleen tämä testi ja katsoa missä mennään. Joka tapauksessa nyt täytyy lisätä pyörätreeniä, jotta keväällä olisi sopivassa kunnossa kun maateille pääsee ajamaan.
tiistai 5. maaliskuuta 2013
Pirkan hiihto 2013
Heti alkuun täytyy todeta, että olipahan rankka reissu!
Ennen sunnuntaita tuli seurattua poikkeuksellisen aktiivisesti säätiedotteita. Tällä kertaa jo alkuviikosta ennustetut lumisateet toteutui. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä satoi uutta lunta noin 10 - 15 cm. Henkisesti olin valmistautunut jo haastavaan matkaan. Sää sunnuntaina oli loistava, aurinkopaistoi ja oli sopivasti 8-10 astetta pakkasta.
Koska oli odotettavissa, että latu on pehmeä ja tilanne pahenee vain mitä enemmän hiihtäjiä edellä menee, päätin asettua lähdössä hyviin asemiin. Alkupaukusta reipas kiihdytys ja kun ladut yhtyivät huomasin, että olen vähän turhankin kärkipäässä. Edelläni oli arvioilta alle 20 hiihtäjää. No vauhti oli sen mukainen ja huomasin, että vähän liian kovaa minulle ja hiihtäjiä alkoi tulla ohi tasaisesti. Ensimmäisten 5 km jälkeen rupesin hidastamaan vauhtia omalle tasolle paremmin sopivaksi. Sunnuntaina oli yksinkertaisesti niin hidas keli, että töitä joutui tekemään käytännössä kokoajan ja yksinkertaisesti minun kunto ei ollut riittävä ylläpitämään kunnon vauhtia. Jos olisi ollut ns. lentokeli uskoisin, että olisin pystynyt hyödyntämään parempikuntoisten peesit hyvin.
Aikaisempina vuosina ensimmäinen 20 km meni kevyesti liu-utellen. Nyt tuntui että matka on kokoajan ylämäkeä. Missään kohdassa ei päässyt lepäämään ja loivissa ylämäissä joita normaalisti olisin mennyt kevyesti mogrenilla niin joutui turvautumaan kuokkaan. Tässä vaiheessa alkoi ensimmäisen kerran vahvasti epäilyttää kuinka mahtaa käydä loppumatkan suhteen. 20 km kohdilla huomasin myös takareisin voimattomuuden. Taisi Finlandia hiihto vielä painaa jaloissa, vaikka kyllä viikossa siitä olisi pitänyt palautua.
Sitten tuli vielä uusi ylläri ja viimeinen rasti päivän rankkuus ruutuun, täysi bingo siis=). Reilun 20 km jälkeen latu oli turhan kapea ja sen päälle oli perinteisen urat ajettu molempiin laitoihin latupohjaa. Tämä tarkoitti että kapealla, kuoppaisella ja pehmeällä ladulla hiihtämisestä tuli todella vaikeaa. Yhtään ei voinut rennosti liu-uttaa suksea ja jopa tasaisella joutui menemään kuokalla eteenpäin. Tätä jatkoi suurinpiirtein 50 km asti. Vajaaseen 30 km matkalle hupenivat viimeiset jalkavoimat ja sen lisäksi käsivoimatkin vähenivät huolestuttavasti, tästä osuudesta tuli varmaankin noin 10 km taitettua tasatyönnöllä kun vapaata ei yksinkertaisesti pystynyt hiihtämään.
Kyrönkosken kävely/juoksu etapin jälkeen alkoi sitten nousuvoittoiset osuudet ja siinä vaiheessa ensimmäisen kerran tuli mieleen selviänkö edes maaliin asti. Ylämäkiin jaloista ei löytynyt yhtään voimia ja edelliset 30 km oli syönyt energiatkin hälyttävän vähiin. Tässä vaiheessa hiihto muuttui survival moodiin, etenin vaivanloisesti kävelyvauhtia eteenpäin, kilometrejä laskien seuraavaan juottopaikkaan.
75 km kohdalla olevalla juottopaikalla pysähdyin kunnolla juomaan ja otin myös kupin kahvia. Tiesin että edessä on taas noin 5 km nousuvoittoinen osuus, jota varten oli kerättävä voimia. Tällä osuudella kului viimeisetkin energiat. Uutena ongelmana tuli lievä vatsavaiva, alkoi tuntumaan että milloin vain on pysähdyttävä oksentamaan. Pari kertaa jo yritin mutta ei siitäkään mitään tullut.
Loppuosuudesta ei olekaan paljoa kertomista. Hiihto oli yhtä tuskaa. Energiat lopussa, jalat täydellisen tyhjät, käsissä hieman voimaa, vatsa oikutteli. Positiivisena asiana oli viimeisen 10 km matkalla latupohja koveni ja leveni joten vähillä voimilla pystyi paremmin liu-uttamaan suksea ja sitä myöten päästä maaliin edes jonkinlaisessa säädyllisessä ajassa. Viimeisellä juottopaikalla nauttimani kauravelli rauhoitti myös vatsaa.
Viimeiset kilometrit tuntuivat pitkiltä mutta mieli oli erittäin positiivinen jo maaliin pääsystä ja kärsimyksen loppumisesta =) Maaliin saavuin ajassa 5 tuntia 54 minuuttia 29 sekunttia.
Olipahan seikkailu. Aika huononi viime vuodesta noin tunnin, mutta sijoitus parani 11 pykälää. Taisi muillakin olla raskasta!
Ennen sunnuntaita tuli seurattua poikkeuksellisen aktiivisesti säätiedotteita. Tällä kertaa jo alkuviikosta ennustetut lumisateet toteutui. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä satoi uutta lunta noin 10 - 15 cm. Henkisesti olin valmistautunut jo haastavaan matkaan. Sää sunnuntaina oli loistava, aurinkopaistoi ja oli sopivasti 8-10 astetta pakkasta.
Koska oli odotettavissa, että latu on pehmeä ja tilanne pahenee vain mitä enemmän hiihtäjiä edellä menee, päätin asettua lähdössä hyviin asemiin. Alkupaukusta reipas kiihdytys ja kun ladut yhtyivät huomasin, että olen vähän turhankin kärkipäässä. Edelläni oli arvioilta alle 20 hiihtäjää. No vauhti oli sen mukainen ja huomasin, että vähän liian kovaa minulle ja hiihtäjiä alkoi tulla ohi tasaisesti. Ensimmäisten 5 km jälkeen rupesin hidastamaan vauhtia omalle tasolle paremmin sopivaksi. Sunnuntaina oli yksinkertaisesti niin hidas keli, että töitä joutui tekemään käytännössä kokoajan ja yksinkertaisesti minun kunto ei ollut riittävä ylläpitämään kunnon vauhtia. Jos olisi ollut ns. lentokeli uskoisin, että olisin pystynyt hyödyntämään parempikuntoisten peesit hyvin.
Aikaisempina vuosina ensimmäinen 20 km meni kevyesti liu-utellen. Nyt tuntui että matka on kokoajan ylämäkeä. Missään kohdassa ei päässyt lepäämään ja loivissa ylämäissä joita normaalisti olisin mennyt kevyesti mogrenilla niin joutui turvautumaan kuokkaan. Tässä vaiheessa alkoi ensimmäisen kerran vahvasti epäilyttää kuinka mahtaa käydä loppumatkan suhteen. 20 km kohdilla huomasin myös takareisin voimattomuuden. Taisi Finlandia hiihto vielä painaa jaloissa, vaikka kyllä viikossa siitä olisi pitänyt palautua.
Sitten tuli vielä uusi ylläri ja viimeinen rasti päivän rankkuus ruutuun, täysi bingo siis=). Reilun 20 km jälkeen latu oli turhan kapea ja sen päälle oli perinteisen urat ajettu molempiin laitoihin latupohjaa. Tämä tarkoitti että kapealla, kuoppaisella ja pehmeällä ladulla hiihtämisestä tuli todella vaikeaa. Yhtään ei voinut rennosti liu-uttaa suksea ja jopa tasaisella joutui menemään kuokalla eteenpäin. Tätä jatkoi suurinpiirtein 50 km asti. Vajaaseen 30 km matkalle hupenivat viimeiset jalkavoimat ja sen lisäksi käsivoimatkin vähenivät huolestuttavasti, tästä osuudesta tuli varmaankin noin 10 km taitettua tasatyönnöllä kun vapaata ei yksinkertaisesti pystynyt hiihtämään.
Kyrönkosken kävely/juoksu etapin jälkeen alkoi sitten nousuvoittoiset osuudet ja siinä vaiheessa ensimmäisen kerran tuli mieleen selviänkö edes maaliin asti. Ylämäkiin jaloista ei löytynyt yhtään voimia ja edelliset 30 km oli syönyt energiatkin hälyttävän vähiin. Tässä vaiheessa hiihto muuttui survival moodiin, etenin vaivanloisesti kävelyvauhtia eteenpäin, kilometrejä laskien seuraavaan juottopaikkaan.
75 km kohdalla olevalla juottopaikalla pysähdyin kunnolla juomaan ja otin myös kupin kahvia. Tiesin että edessä on taas noin 5 km nousuvoittoinen osuus, jota varten oli kerättävä voimia. Tällä osuudella kului viimeisetkin energiat. Uutena ongelmana tuli lievä vatsavaiva, alkoi tuntumaan että milloin vain on pysähdyttävä oksentamaan. Pari kertaa jo yritin mutta ei siitäkään mitään tullut.
Loppuosuudesta ei olekaan paljoa kertomista. Hiihto oli yhtä tuskaa. Energiat lopussa, jalat täydellisen tyhjät, käsissä hieman voimaa, vatsa oikutteli. Positiivisena asiana oli viimeisen 10 km matkalla latupohja koveni ja leveni joten vähillä voimilla pystyi paremmin liu-uttamaan suksea ja sitä myöten päästä maaliin edes jonkinlaisessa säädyllisessä ajassa. Viimeisellä juottopaikalla nauttimani kauravelli rauhoitti myös vatsaa.
Viimeiset kilometrit tuntuivat pitkiltä mutta mieli oli erittäin positiivinen jo maaliin pääsystä ja kärsimyksen loppumisesta =) Maaliin saavuin ajassa 5 tuntia 54 minuuttia 29 sekunttia.
Olipahan seikkailu. Aika huononi viime vuodesta noin tunnin, mutta sijoitus parani 11 pykälää. Taisi muillakin olla raskasta!
torstai 28. helmikuuta 2013
Uudet pohjalliset
Maanantaina kävin fysiolla jalkapohjaa näyttämässä. Ensiksi tutkittiin ja sitten vielä katsottiin askellusta juoksumatolla. Mitään suurta rakenteellista ongelmaa ei ilmeisesti ole. Minulla on kuitenkin korkeat holvikaaret, kun tähän korkeaan holikaareen lisää oikean jalan juoksuaskeleen lievä kierto ukkovarpaan "ohi" pienempien varpaiden päältä, aiheuttaa se venytystä ukkovarpaasta kantapäähän kulkevaan jänteeseen. Eli ukkovarvas ei toimi ns aktiivisesti askeleessa mukana. Fysioterapeutti kysyi multa että onko ukkovarvas kipeä, koska samaa ei ollut havaittavissa vasemmassa jalassa.
No lopuksi tehtiin pohjalliset, joissa on päkiän alapuolella pieni "pahkura" jolla pyritään korjaamaan päkiän asentoa siten, että se jotenkin aktivoi ukkovarpaan toimintaa. Kävimme myös muutaman jumppaliikkeen joilla vahvistetaan ja aktivoidaan oikeaa liikerataa ja lihaksia.
Kävin eilen yli kuukauden tauon jälkeen juoksemassa ja täytyy sanoa että oli väsynyttä menoa. Toivottavasti suurin syy oli sunnuntainen Finlandia hiihto. Kevyesti juoksin noin 40 minuuttia ja yritin miettiä myös jalan asentoa. Ainakaan tämän ensimmäisen lyhyen lenkin jälkeen jalka ei oireillut seuraavana aamuna millään tavalla.
Jos kaikki menee hyvin siten, että pohjallinen ja jumppailut auttaa, niin fysion arvion mukaan noin kuukauden päästä voisi juosta jo normaaliohjelman mukaisesti. Kuukauden päästä alkaa ollakin jo kevät kelit, joten toivoa sopii, että kuntoutus onnistuu.
No lopuksi tehtiin pohjalliset, joissa on päkiän alapuolella pieni "pahkura" jolla pyritään korjaamaan päkiän asentoa siten, että se jotenkin aktivoi ukkovarpaan toimintaa. Kävimme myös muutaman jumppaliikkeen joilla vahvistetaan ja aktivoidaan oikeaa liikerataa ja lihaksia.
Kävin eilen yli kuukauden tauon jälkeen juoksemassa ja täytyy sanoa että oli väsynyttä menoa. Toivottavasti suurin syy oli sunnuntainen Finlandia hiihto. Kevyesti juoksin noin 40 minuuttia ja yritin miettiä myös jalan asentoa. Ainakaan tämän ensimmäisen lyhyen lenkin jälkeen jalka ei oireillut seuraavana aamuna millään tavalla.
Jos kaikki menee hyvin siten, että pohjallinen ja jumppailut auttaa, niin fysion arvion mukaan noin kuukauden päästä voisi juosta jo normaaliohjelman mukaisesti. Kuukauden päästä alkaa ollakin jo kevät kelit, joten toivoa sopii, että kuntoutus onnistuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)