Kestää kestää (sormet ristissä)

Hieman yli neljä viikkoa tuli juoksemattomuuden aikaa. Pitkältä tuntui olla juoksematta ja akiles oli edelleen hieman "kipeä", joten jos kesän päätavoite ei lähenisi niin hirvittävän kovaa vauhtia olisin vieläkin jatkanut juoksulakossa. Heinäkuun alkuun on kuitenkin niin vähän aikaa niin pienellä riskillä on mentävä.

8.5 sunnuntaina kävin ensimmäisen juoksulenkin. Noin 4,5 km kevyt lenkki jossa tunnustelin miten jalka reagoi. Ensimmäisen 500 metrin matkalla akileksessa oli yllättävän paljon kivun tuntemusta ja meinasin jo kääntyä pois, mutta sitten se rauhottui ja loppumatka menikin ihan ok. Oli siellä loppumatkastakin vielä pienempiä paineen/venytyksen tuntemuksia mutta ei missääntapauksessa kivuksi luokiteltavia ja tuntemukset ei voimistunut. Seuraavana päivänä ei akiles ollut normaalia arempi joten uskalsin ottaa ohjelmaan kevyitä juoksulenkkejä.

Nyt 8.5 - 16.5 välisenä aikana olen juossut viisi lyhyttä juoksulenkkiä (noin 4,5-7 km). Vauhdit olleet maltillisia ja eilen otin hieman reippaampaa. Eilen juoksin 6,5 km keskivauhdin ollessa 5:07 min/km, eli 3:35 maratonvauhtia, sykkeet pysyi hyvin hallinnassa aerobisella kynnyksellä ja muutenkin tuntemus oli ihan hyvä. Jäi lenkistä olo että olisi tuota vauhtia voinut hyvinkin jatkaa vielä pitempään.

Juoksuaskelta olen tietoisesti muuttanut hieman vähemmän pohkeita rasittavaksi. Aikaisemmin olen askeltanut ehkä turhankin päkiä voittoisesti ja käyttänyt ponnistuksessa pohkeita voimakkaasti. Nyt kokeilen keskiaskellusta ja ponnistamisen jätän vähemmälle. Katsotaan mitä asioita juoksutyylin muutos sitten tuo tullessaan.

Mutta jokatapauksessa hieman positiivisemmalta tilanne vaikuttaa kuin puolitoista viikkoa sitten. Vielä tästä jonkinlaiseen juoksukuntoon päästään ennen Frankfurtin kisaa =)